RAAKAA EXTRA - Miguel Peltomaa

Jakso: RAAKAA EXTRA – Miguel Peltomaa Julkaisu: 7.7.2026 · Vieras: Miguel Peltomaa

Markus Suominen:00:00:11 – 00:00:15 Sä oot siis saastuttanut kaikki meidän reality TV-ohjelmat.

Miguel Peltomaa:00:00:15 – 00:00:26 Jasper Pääkkönen Summitissa, niin se on aina Miguel. Täytyy kertoa tätä eteenpäin.

Markus Suominen:00:00:26 – 00:00:29 Ei mut sä voit ottaa tästä itsellesi tämmöisen brändin kanssa; "Moi Miguel".

Miguel Peltomaa:00:00:29 – 00:00:37 Niin, totta totta. Vitsi mun täytyy antaa sit teille kaikki kunniat.

Markus Suominen:00:00:34 – 00:00:40 Täs podcastissa tulee näitä uusia brändäyksiä koko ajan.

Miguel Peltomaa:00:00:37 – 00:00:40 Niin, totta.

Markus Suominen:00:00:40 – 00:01:05 Täytyy muuten vieraille- Ei vieraille, kun katsojille tosiaan vielä todeta, että studiossa on kans Kia, mun puoliso ja hän tuli siis ihan vaan puhtaasti fanityttöilemään, et ei mitään muuta roolia ei ole. Viittomakielen tulkki ammatiltaan ja oikeastaan sitä kautta mä päädyin sutkin tänne kutsumaan ja viittomakielestä kiinnostumaan. Mä en voi ehkä sanoa, että innostunut vielä, mutta kiinnostunut ainakin. Äärimmäisen kiinnostavaa, mut kiitos kun tulit. Tervetuloa.

Miguel Peltomaa:00:01:05 – 00:01:08 Mahtavaa olla täällä. Kiitos paljon. Kiva olla täällä.

Markus Suominen:00:01:08 – 00:01:12 Ja ilmeisesti sä tulit suoraan, kun tulit Turkuun, niin suoraan studiolle.

Miguel Peltomaa:00:01:12 – 00:01:19 Joo, aikalailla suoraan. Nousin bussista ja nyt sitten tänään täällä.

Markus Suominen:00:01:17 – 00:01:19 No niin. Nice.

Miguel Peltomaa:00:01:19 – 00:01:20 Hyvä meininki.

Markus Suominen:00:01:19 – 00:01:20 Tulit Ruissiin?

Miguel Peltomaa:00:01:20 – 00:01:28 Tulin ruissiin joo. Jokavuotinen perinne, et pääsee vähän täällä festaroimaan ja nauttimaan kesäisestä Turusta, niin tää on kyllä kiva.

Markus Suominen:00:01:28 – 00:01:42 Kesäinen Turku tarjoilee parastaan, kun ukkostaa ja sataa, on tosi jees. Mut sä tosa vähän mainitsitkin joo, et tänä vuonna et oo esiintymässä missään roolissa, et oot ihan vaan vieras.

Miguel Peltomaa:00:01:37 – 00:02:08 Joo, mä oon siis tänä vuonna ihan vaan festarivieraana, et viime vuonna pääsin Ruississa esiintymään kahden artistin kanssa ja mä oon vissiin käsittääkseni eka viittomakieliartisti ikinä kuka on esiintynyt Ruississa. Et se oli kyllä silleen tosi iso juttu mulle ja toivottavasti yleisökin fiilas ja ainakin mä oon saanut tosi paljon hyvää palautetta siitä. En mä tiedä, ehkä semmosia pikkupojan haaveita pääsi toteuttaan viime vuonna, niin se oli siisti keissi.

Markus Suominen:00:02:08 – 00:02:12 Pääsi olemaan oman elämänsä rokkitähti.

Miguel Peltomaa:00:02:08 – 00:02:12 Kyllä, just näin.

Markus Suominen:00:02:12 – 00:02:22 Tiedätkö sä, et onko viittomakieliartisteja muuten esiintynyt festareilla Suomessa? Mä mietin, et ensimmäinen Ruississa varmasti joo, mut onks viittomakieliartisteja kuinka paljon muuten esiintynyt?

Miguel Peltomaa:00:02:22 – 00:03:15 No tota, ei ihan hirveästi. Helsingin Prideissa on useempana vuonna nytten järjestetty tän tapahtuman viittomakielinen tulkkaus ja sit siellä on ollut kans viittomakieliartistit esittää viittomakielelle just noita biisejä, mitä esiintyjät on sitten vetänyt siellä. Mutta aika silleen, mun mielestä ollaan tosi alkutekijöissä vielä tässä viittomakieli-gamessa, jos vois sanoa silleen Suomessa. Et tosi paljon vielä on silleen tehtävää, mutta musta tuntuu et me ollaan menossa tosi hyvään suuntaan tavallaan, jos miettii 2020-lukua. Että ainakin jotenkin mun jostain positiosta käsin, kun pääsee kuitenkin sit tekee kaikennäköistä ja näkee ja kokee, niin ollaan menty tosi paljon eteenpäin. Ollut silleen siisti nähdä miten viittomakieliset otetaan vaan paremmin ja paremmin huomioon, et se on kyllä ihan silleen mahtava juttu.

Markus Suominen:00:03:15 – 00:03:27 Toi viittomakieliartisti versus viittomakielinen... tai viittomakielen tulkkaus tai kääntö, niin... Kun sähän et oo tulkki?

Miguel Peltomaa:00:03:27 – 00:03:29 Joo, mä en oo tulkki.

Markus Suominen:00:03:29 – 00:03:39 Niin jos... Onko se vähän niin kuin periaatteessa et sä teet siis oman coverin biisistä kun sä esität sen?

Miguel Peltomaa:00:03:34 – 00:03:39 No joo, tavallaan, tavallaan.

Markus Suominen:00:03:39 – 00:03:50 Eiks siinä oo kuitenkin aika vahvasti se, et sä myös versioit sitä ja sä teet siitä oman näköisen ja semmosen, et siinä pysyy se alkuperäinen viesti, joo, mut sit se on kuitenkin hyvin vahvasti niinku Miguelin versio siitä?

Miguel Peltomaa:00:03:50 – 00:04:35 No joo, aikalailla. Toi on itseasiassa aika hyvin sanottu, et mä tykkään sanoa, et viittomakieliartistit just nimenomaan, et me ei olla tulkkeja, et tulkit tekee kanssa tosi tärkeetä duunia ja tälleen, mut me ollaan ehkä enemmän taiteilijoita. Voisi ehkä sanoa tälleen, et me justiinsa otetaan just se viesti, mikä vaikka jossain viitottavasta kappaleessa tai runossa tai jossain muusta tämmöisessä lyriikassa, tekstimuotoisessa taiteessa on ja sit me tavallaan tehdään siitä meidän oma versio, mut sit samalla kuitenkin me halutaan tuoda se alkuperäisen teoksen viesti sille katsojalle tai kuka nyt ikinä sitten nauttiikaan siitä viittomakielisestä taiteesta. Niin se on ehkä siis meidän homman semmonen ydin ja tälleen.

Markus Suominen:00:04:35 – 00:05:08 Koetko sä, et siinä- Tai ainakin mun näkökulmasta siinä on aika iso vastuu kans tietysti sen kannalta, et kun sä tulkitset hyvin tulkinnanvaraista taiteen muuotoa, esimerkiksi sanotuksia, niin siinä on aika iso vastuu kuitenkin, et miten sä tuot sen viestin esille, Et pysyykö siinä se sama idea, mitä alkuperäinen artisti on ehkä yrittänyt tuoda sillä vai sotkeutuuko siihen sit vähän niinku sun näkemyksiä siitä biisistä, niin miten sä diilaat sen kanssa?

Miguel Peltomaa:00:05:05 – 00:06:12 No aika hyvin. Ehkä alkuvaiheessa, silloin kun mä aloitin joskus pari vuotta sitten tekee tätä silleen enemmän tosissaan, niin tottakai silloin mulla oli ihan hirveä paniikki päällä, et okei, et mitenköhän tää artisti on aatellut tän biisin ja mitenköhän mä... Kun biiseissä on se hieno puoli tai lauluissa ylipäätänsä, et ne on tosi monitulkintaisia yleensä. Moni laulaja just haluaakin varmasti kirjoittaa silleen biisit, et niistä saa tavallaan resonoitua siihen omaan elämään jotain juttuja, et ne jätetään sen verran auki ne tekstit. Mutta tota, ehkä nykypäivänä mä aikalailla oon silleen- Mulla on tullut varmuutta siihen tekemiseen. Myös välillä jos mulla on semmonen fiilis, et mä en oikein tiedä, et okei, mitä tässä tekstissä tai laulussa halutaan sanoa, et se on tosi semmoinen monitulkintainen se teksti, niin mä saatan jutella artistin kaa, jos mulla on siihen mahdollisuus. Tai sit mä vaan kyselen kavereilta, et hei, mitä mieltä te ootte?

Markus Suominen:00:06:09 – 00:06:16 Miltä tää sulle näyttäytyy tää biisi ja mitä sä koet tästä sanotuksesta?

Miguel Peltomaa:00:06:12 – 00:06:58 Just näin. Ja sit mä saatan niiden vastausten perusteella sit lähteä rakentaa semmosta, et jos on tullut vaikka kolmelta-neljältä tyypiltä jotain omia näkökulmia johonkin tiettyyn kappaleen, niin sit mä lähden niistä tavallaan kasaamaan ja sit vielä se oma tulkinta siihen päälle. Mutta toisaalta mun mielestä se on ehkä se hienouskin tässä hommassa, et pääsee myös tavallaan kanavoimaan jotain biisejä ja liittämään niihin sellaisia henkilökohtaisia juttuja myös. Et just sen takia musta tuntuukin, et pääsee oikeesti, kun mä viiton jotain biisejä, niin antaa myös jotain omaa tavallaan siihen juttuun. Vaikka se biisi ei oo alunperin mun, niin se on kyllä varmaan tän työn suola. Joo.

Markus Suominen:00:06:53 – 00:07:17 Niin, ja se on varmaan se, missä se luova puoli pääsee esille. Et jos miettii tulkkausta, niin tulkkaushan on nimenomaan semmosta tosi strukturoitua ja tosi tarkkaa, mut sit kun pääsee ideoimaan ja tekemään vähän omaa juttua, niin se on varmaan aika siistiä, et sä pääset periaatteessa esittää sun omia kappaleita vaikka Ruissin lavalle.

Miguel Peltomaa:00:07:17 – 00:07:19 Joo.

Markus Suominen:00:07:17 – 00:07:19 Tavallaan.

Miguel Peltomaa:00:07:17 – 00:07:51 No tavallaan joo, et tottakai silleen kaikki kunnia niille artisteille, jotka tavallaan ottaa mut sinne mukaan ja mä arvostan tosi paljon, koska en mä pidä sitä itsestäänselvyytenä, että kukaan artisti nyt haluaa välttämättä lähteä tekee tollasta. Et mun mielestä se on tosi... Et vaikka mäkin oon päässyt monen artistin kaa lavalle ja viittoo heidän biisejä, niin joka kerta mulle tulee semmoinen, et vitsi, et tää on jotenkin spessua ja tää on jotenkin tosi erityistä. Joo.

Markus Suominen:00:07:51 – 00:08:23 Toi on kyllä tosi cool. Sä sanoit, et se on, niinku, artistillekin saattaa olla... Et se on tavallaan päätös, et haluuko sen tai haluuko siitä version, niin miksi se on? Mikä siinä on se kynnys tavallaan? Et kun ainakin mun näkökulmasta, et jos joku nyt tarjoisi, et mä teen viittomakielisen version sun podcastista, niin hell yeah, anna mennä, tee vaan. Niin, mitä sä luulet, miksi siinä saattaa olla tämmöistä vastahakoisuutta?

Miguel Peltomaa:00:08:23 – 00:09:07 Niin, en mä tiedä, et oonko mä nyt ihan hirveästi kohdan vastahakoisuutta, mutta ehkä just se, et viittomakielestä ja tästä viittomakieliartistin työstä ei ihan hirveästi tiedetä vielä. Et se lähtee aika monesti siitä, että ehkä vähän avaa, et okei, et mitä mä teen ja sit... Joo, mä voisin sanoa ehkä, et se tiedonpuute on semmonen juttu ihan yleiselläkin tasolla, et mikä sit ehkä jollain tapaa venyttää tietyllä tapaa jotain prosesseja, mut mä en koe kuitenkaan sitä semmosena esteenä tai haasteena.Musta on oikeastaan ihan kivaa, et mä pystyn tässä samalla sit niinku niin sanotusti educatetaa vähän ihmisiä siihen, et okei, tämmöstä on...

Markus Suominen:00:09:07 – 00:09:10 Tuli mieleen, mun pitää pistää yksi kamera päälle vielä, anteeksi keskeytys.

Miguel Peltomaa:00:09:10 – 00:09:27 Joo ei mitään. Onks tässä muuten silleen, onks nää sponsseja? Pitäis mun laittaa nää näin? Okei, joo, jees.

Markus Suominen:00:09:21 – 00:09:45 Tää on siis tää koko podcast-prokkis, niin tää on ihan täysin omarahoitteinen, et nää on siis kaikki on omasta pussista ja mulla ei oo mitään taustayritystä tai mitään muutakaan. Tää on siis ihan puhdas harrastus mulle, ihan ruokkii omaa mielenkiintoa ja ruokkii omaa uteliaisuutta. Et raha ei vaihda omistaja missään kohtaa. Ainakaan toistaiseksi.

Miguel Peltomaa:00:09:40 – 00:09:45 Siistiä, wow.

Markus Suominen:00:09:45 – 00:10:07 Keskeytin, mutta oikeastaan vielä pykälä taaksepäin tosta vastahakoisuudesta ja kaikesta siitä, niin miten se prosessi lähtee liikkeelle? Kun sä sanoit, et sä oot yhteydessä artistiin, niin lähteekö se nimenomaan siitä, et sä haluat tehdä oman version jostain artistista vai miten se yleisesti toimii?

Miguel Peltomaa:00:10:01 – 00:10:44 No yleensä ehkä noi on mennyt vähän silleen, et mä oon useimmiten laittanut artisteille vaikka viestiä ja sit just näyttänyt vaikka aiempia juttuja, mitä mä oon tehnyt ja aiempia biisijuttuja ja sit mä oon someenkin tehnyt kaikennäköisiä videoita, missä mä versioin viittomakielellä erilaisia biisejä. Niin sit mä oon ehkä niitä vähän esitellyt ja ollut silleen, et hei, mulla olis tämmönen juttu, et kiinnostaaks? Ja sit tosi monesti me ollaan päästy semmoseen, et mitä lähdettäis tekee ja milloin lähdettäis tekee. Et silleen aika yksinkertainen prosessi loppujen lopuksi.

Markus Suominen:00:10:40 – 00:10:47 Mut kuitenkin semmonen, et se lähtee susta usein?

Miguel Peltomaa:00:10:44 – 00:12:01 No aika usein joo. Tai ainakin alkuvaiheessa on lähtenyt tosi paljon musta. Mutta tottakai nyt on silleen muutamia artisteja tullut, jotka on sit itse kysynyt multa, että hei, haluat sä tulla mukaan. Musta se on jotenkin tosi ihanaa, et sitten on selkeästi, just kun puhuin siitä muutoksesta, mikä tässä pikkuhiljaa on tapahtumassa, et ehkä musakentälläkin silleen aletaan huomata, että okei, tää on ihan siisti juttu ja ennen kaikkea myös se, et tosta voi nauttia muutkin kun vaan viittomakieliset. Ainakin mä pyrin omassa tekemisessä siihen, että vaikka et sä osaisi viittoa, niin sä saat niistä viittomakielisistä tulkinnoista sen tunnetilan, et kuitenkin viittomakieli on visuaalinen ja ilmeikäs kieli, et vaikket sä tavallaan jokaista viittomaa ymmärtäisi, niin silti tosi moni ihminen on itseasiassa tullut sanoo mulle, et hei, et tää on niin siistiä seurata, et tosta välittyy se tunne ihan eri tavalla mitä sit vaikka musiikista. Mä oon ehkä vähän niin kuin Windowsilla oli aemmin se media player tai semmonen visuaalihomma, niin ehkä .. Joo, ehkä voi olla et jotkut ihmiset sit saa jotain sen tyyppisiä kiksejä siitä, emmä tiedä.

Markus Suominen:00:12:01 – 00:12:05 Miguel Media Player.

Miguel Peltomaa:00:12:01 – 00:12:05 Jep.

Markus Suominen:00:12:05 – 00:12:49 Mun mielestä ainakin noi viittomakieliset tulkinnat, niin niitä niitä on siisti katsoa. Tietysti mä nyt oon nörtti, niin tykkään siis enemmän katsoa sitä, et miltä ne viittomat näyttää. Et kun mä kuitenkin kuulen sanotukset ja mä pystyn seuraamaan sanotuksia, niin sit kun sun viittomista pystyy aika helposti lukemaan, just niitä, et mitä sanaa sä viitot sillä hetkellä tai mitä sä yrität viestiä sillä viittomalla. Mun mielestä se on vaan siistiä katsoa sitä, et kuinka paljon mä tunnistan viittomia. Se on ehkä vähän eri lähestymistapa, kuin mitä monella muulla voi olla, mut mä ymmärrän myös sen tosi hyvin, et sehän on tosi visuaalista. Se on vähän niin kuin tanssia. Sun esiintymisiin liittyykin aika vahvasti myös tanssinomaiset liikkeet.

Miguel Peltomaa:00:12:46 – 00:13:46 Joo, joo. Kyllä mä ihan silleen pyrinkin just siihen, että mä saan vaikka ajoitettua ne sanat ja viittomat silleen keskenään sillä tavalla, että niistä nimenomaan just pystyy tolleen vähän kattooo, et okei, et onks toi nyt ton sanan viittoma tai onks tossa jotain, et sä pystyt tavallaan just tekee tollasta arvailua samalla, kun seuraat sitä biisiä, mikä on viitottu. Kyllä mä tosi paljon pyrin just huomioimaan tota siinä, kun mä teen noita käännöksiä. Ja just se, et mä tykkään sit kans liikuttaa kehoa ja tehdä niistä sellaisia, et ne just ehkä saattaa vähän näyttää silleen tanssilta. Et se ei oo vaan se viittominen, vaan siinä on se koko kehon ilmaisu. Et se on silleen ollut kyllä oma tarkoitus, et jotenkin sikasiistiä kuulla, että se näkyy.

Markus Suominen:00:13:41 – 00:14:22 Kyllä se näkyy ja se välittyy mullekin, vaikka siis mulla ei oo mitään viittomakielen osaamista, että mä osaan ihan yksittäisiä jotain viittomia, jotain kirjaimia ja jotain sanoja sinne sun tänne. Mut mun mielestä se on vaan tosi mielenkiintoista nähdä se, et miten viittomat rakentuu. Itseasiassa siitä, tää nyt menee vähän ehkä tavallaan aiheen ulkopuolelle, mut viittomaan kielestä ylipäätään, niin mä mietiskelin sitä, et kun sä varmaan joudut aika paljon tuomaan uusia sanoja tai uusia viittomia näitten biisien tulkintojen yhteydessä, niin miten se rakentuu?

Miguel Peltomaa:00:14:22 – 00:14:27 Miten se rakentuu?

Markus Suominen:00:14:22 – 00:14:35 Miten, jos sulla on joku slangi sana esimerkiksi jossain biisissä ja sille tarvii tavallaan luoda uusi viittoma, niin miten miten se prosessi menee?

Miguel Peltomaa:00:14:35 – 00:15:41 No mä keksin- Siis ihan superhyvä kysymys. Mä keksin aika paljon kiertoilmaisuja tai et kun eihän viittomakielissä, just et puhutaan jostain suomenkielisestä slangisanasta, mikä on tullut sit vaikka kaksi vuotta sit käyttöön tai jotenkin yleistynyt käytössä, niin ei sille välttämättä oo luotu just omaa viittomaa, niin sit mä yleensä kierrän sen tai sit mä tosi paljon myös pallottelen muiden viittomakieliartistien kaa, mehän jatkuvasti tehdään sitä keskenemme. Me laitetaan just vaikka videoita meidän käännöksistä ja ollaan silleen, et hei, miten sä kääntäisit ton kohdan? Se on ollut tosi ihanaa, että viittomakieliartisteja kun Suomessa on niin vähän, niin sit meille on tullut semmoinen pieni oma yhteisö tavallaan, missä me pystytään jakaa kaikkea ja mä oon päässyt itsekin silleen kyselee. Mutta ei siinä varmaan mitään semmosta tietynlaista tarkkaa prosessia ole, mikä toistuisi joka kerta. Et se on aina vähän ehkä silleen tilanteen ja sen sanan mukaan.

Markus Suominen:00:15:36 – 00:15:58 Niin, tottakai. Niin ja varmasti semmonen, et jos sulla on slangisana mille sä tiedät vaikka yleiskielisen ilmauksen, niin varmaan sitä viittomaa voi käyttää aika aika hyvin siinä et sit vaan eleillä ja ilmeillä pystyy ehkä tuomaan sitä erilaista kulmaa siihen sanaan. Tai jotain vastaavaa tämmöistä?

Miguel Peltomaa:00:15:55 – 00:16:26 Todellakin. Ja sit mä teen tosi paljon sitä, et mä myös otan amerikkalaisesta viittomakielestä lainasanoja tai lainaviittomia, et ne sit ehkä toimii samalla tavalla ehkä semmosena, et jos haluaa nimenomaan korostaa sitä, et tää on niinku slangisana tai jotain. Tai monesti biiseissä slangisanathan tulee ylipäätänsä englannin kielestä nykypäivänä, niin ehkä se on silleen ollut aika helppo tapa myös ottaa joku.

Markus Suominen:00:16:20 – 00:16:30 Lainata, lainaviittomia.

Miguel Peltomaa:00:16:26 – 00:16:30 Niin, kyllä joo.

Markus Suominen:00:16:30 – 00:17:20 Ootko sä miettinyt ikinä sitä, et onks viittomakielen kehitys samalla tavalla "demokraattista" kuin mitä puhutun kielen kehitys on? Et kun kuitenkin sinänsä piirit on hirveän pienet, et käyttäjiä on hirveän vähän ja esittäjiä vielä vähemmän, niin onko se tavallaan kuinka demokraattista, et pieni porukka periaatteessa voi luoda uusia viittomia ja yleistää ne tosi nopeasti, kun puhutussa kielessä se ei välttämättä toimi ehkä ihan samalla tavalla kuitenkaan? Et jos mä keksin uuden sanan jollekin asialle, niin enhän mä pysty oikein sinänsä tuomaan sitä uutta sanaa nyt kauheasti esiin versus sit taas viittom kielessä, et kun on vähän esittäjiä ja vähän kuulijoita, niin varmaan leviää tosi nopeasti?

Miguel Peltomaa:00:17:14 – 00:18:39 Joo, kyllä varmaan tietyt viittomat silleen leviää suhteellisen nopeasti. Varsinkin jos niitä näkee siten, et vaikka joku tietty kaveriporukka alkaa käyttää jotain viittomaa ja sit siit tulee vaikka sen frendiporukan sisäinen läppä ja sit jossain vaiheessa sit alkaa leviämään. Mutta tota... Kyllä musta tuntuu, et kyllä viittomakielessä tulee koko ajan uusia viittomia, et onhan se silleen kieli siinä missä muutkin ja kielet kehittyy samalla tavalla viittomakieli. Ehkä just nyt näkyy se, et viittomakielisessä yhteisössä, joka on muutenkin tosi heterogeeninen paikka, et kun ehkä yleensä ihmisillä on mielikuva just et viittomakieliset, et me ollaan vaan yksi iso semmonen ryhmä, niin meitähän on ihan laidasta laitaan. Et mä esim itse oon just silleen kaksikielinen, et mä viiton ja puhun. Ja itseasiassa tähän väliin täytyy sanoa, et siis tosi jännää nyt olla täällä, koska kaikissa tämmöisissä jutuissa, niin mä oon vetänyt aina viittomakielellä ja sit mä nyt ajattelin, että hei esitellään tää mun puhuva Miguel nyt täällä tälleen kunnolla myös katsojille ja kuuntelijoille. Ja siis varmaan kuulee mun äänestä, mua vähän jännittää, koska mä en oo silleen tehnyt tätä ihan hirveästi, mutta...

Markus Suominen:00:18:39 – 00:18:42 Ei se mitään, niin muakin jännittää. Enkä mäkään oo tehnyt tätä hirveästi.

Miguel Peltomaa:00:18:42 – 00:19:16 Okei, hyvä, me ollaan samassa veneessä. Jotenkin silleen... Niin, et mä ehkä just yritin sanoa sitä, että meitä on niin laidasta laitaan, et tavallaan se kielkin kehittyy vähän sitä mukaa, et kuka sitä käyttää. Et munhan viittomisesta tosi paljon näkyy suomen kieli. Viittomakielessä on ylipäätänsä eri sanajärjestys ja sit on jotain viittomia, mitä ei pystytä kääntää ollenkaan suomen kielelle tai ei oo mitään vastinnetta oikeastaan kunnolla.

Markus Suominen:00:19:12 – 00:19:21 Itseasiassa yksi minkä mä oon oppinut, niin... Mä en muista viittomaa, mutta "aps aps".

Miguel Peltomaa:00:19:16 – 00:21:02 Aa, tälleen. Just jotain ton tyyppisiä ja sit niillä on just kaikki omat huuliot Että "aps aps", mä heti oon silleen okei, mä tiedän mitä toi meinaa, mut ei varmaan suurimmalle osalle tänkään podin kuuntelijoista ei sano yhtään mitään. Sehän on silleen, et okei mielenkiintoista tai kumma juttu tai mikä toi merkitys nyt sit onkaan. Mut joo, nyt ehkä menee tälleen pitkäksi tää vastaus, mutta silleen... Joo, ehkä sanoisin, et viittomakieli kyllä kehittyy, mutta koska meistä suurin osa tällä hetkellä ketkä syntyy vaikka kuurona tai kuulovammaisena, niin me saadaan siis sisäkorvaistuutteet eli implantit, mikä mullakin on. Niin ehkä se kieli myös- Tai kielen kehittymisessä näkyy se, että tosi iso osa kuulovammaisista on kaksikielisiä. Et viittomakieleen tulee tosi paljon elementtejä suomen kielestä nykypäivänä. Et sen silleen huomaa, mut tottakai sit on myös täysin kuurot viittomakieliset, joilla ei välttämättä ole samalla tavalla kuuloa tai he ei käytä suomen kieltä, et se on heille toinen kieli, niin sit siellä taas näkyy se viittomakieli, et he viittoo tavallaan tosi semmoista vahvaa viittomakieltä, jos näin vois sanoa. Et joo, kyllä se kieli kehittyy ja musta se on tosi siistiä ja mielenkiintoista nähdä miten viittomakieli kehittyy ja siitä tosi paljon pääsee ammentamaan myös tähän mun omaan juttuun.

Markus Suominen:00:20:59 – 00:21:26 Ainakin tälleen ulkopuolisen näkökulmasta, niin sä oot varmaan aika vahvasti mukana siinä kielen kehityksessä. Et kun sä teet tosi näkyviä tulkintoja viittomakielelle ja siinä on, niin kuin sanoin, niin varmasti just paljon lainasanoja ja slanginisanoja sun muuta, niin sä varmaan aika näkyvästi oot mukana viittomakielen kehityksessä. Tai koeks sä sen sillai?

Miguel Peltomaa:00:21:23 – 00:22:10 No en mä tiedä. Mä en oo itseasiassa ajatellut koskaan tota asiaa, mut kyllä varmaan siinä on jonkin näköinen semmonen vaikutusvalta, et pystyy vaikka nostaa jotain tiettyjä viittomia silleen yleisempään tietoisuuteen tai nostamaan jotain tiettyjä viittomia silleen, et jengi on silleen, et aa toi on aika siisti juttu, et hei mäkin alan käyttää tota. Et miten nyt ylipäätänsä kielet toimii, et joku alkaa käyttää jotain siistiltä kuulostavaa ilmaisua tai sanaa ja sit muut on silleen, et okei, et ne vähän niin kuin nappaa siitä sen homman ja rupee itekkin käyttämään ja sit se leviää tyypiltä toiselle. Niin ehkä silleen. Mut siis en mä ole sitä silleen aktiivisesti ajatellut, että kehitetäämpä nyt tässä viittomakieltä ja tälleen, et mä vaan teen sitä mun omaa juttua.

Markus Suominen:00:22:06 – 00:22:14 Se tulee siinä sivussa.

Miguel Peltomaa:00:22:10 – 00:23:13 Joo, se tulee siinä sivussa ja mä oon siis tosi iloinen, että mä pääsen oleen näin esillä ja just viemään viittomakielisen yhteisön asioita myös eteenpäin ylipäätänsä ja tekee tätä työkseni. Et tää on ihan silleen itsellä lähtenyt täysin harrastuksesta ja semmosesta, et mä oon ollut himassa peilin edessä ja sit mä oon vaan väännellyt mun naamaa eri ilmeisiin ja ollut silleen, et hei vitsi, et mitä jos mä viittoisin tän biisin ja lähtenyt sieltä silleen testailee pikkuhiljaa. Ja sit jotain ihan semmosia pienempiä esityksiä jossain ihan pienissä viittomakielisten omissa tapahtumissa. Meillä on siis ihan hirveästi kaikkia omia juttuja ja tapahtumia ja tämmösiä, niin sit siellä vähän testannut ja sit huomannut, et okei, tää on ihan kivaa ainakin tää esiintyminen. En mä tiedä onko kukaan silloin ymmärtänyt mun käännöksistä vielä mitään. Et mä oon varmaan ollut ihan aloittelija, mutta sieltä se on lähtenyt. Tää on jotenkin tosi ihanaa, että saa tehdä tätä.

Markus Suominen:00:23:13 – 00:23:27 Ja siis tullut ihan älytön poppi myös näkyvyyden kannalta. Et oliks se -23 UMK, missä olit ekaa kertaa esimmäis vai?

Miguel Peltomaa:00:23:22 – 00:23:27 Joo. Käärijän vuosi, -23.

Markus Suominen:00:23:27 – 00:23:36 Niin Käärijä-vuoden jälkeen voisin kuvitella, et sun elämä on muuttunut aika paljon.

Miguel Peltomaa:00:23:30 – 00:24:20 No kyllä joo. Tavallaan melkein voisin sanoa, että se muuttui aikalailla sinä iltana, kun oli UMK finaali -23 ja Käärijä voitti ja lähti viisuihin. Et mullahan just kävi se, et en mä ollut aatellut, että tästä nyt mikään isompi juttu tulee. Et mä aattelin vaan, et hei ehkä viittomakielisessä yhteisössä tapahtuu jotain liikettä ja joku saattaa ehkä vähän fiilistelläkin, et tämmöstä tulee. Ja ylipäätänsä UMK, et se viitotaan ja tehdään viittomakielisille enemmän saavutettavaksi, mut en mä todellakaan odottanut mitään tällaista, et mä saan tästä sit mun päivätyön ja kaikkea. Tää on ollut ihan tosi ihanaa ja huikeeta ja en mä tiedä, mä oon vaan tosi onnellinen tällä hetkellä.

Markus Suominen:00:24:20 – 00:24:30 Toi on siis ihana kuulla. Ja motivaatio pysyy edelleen, et oot edelleen yhtä haipeissa siitä, kun pääsee tekemään viitottua musiikkia?

Miguel Peltomaa:00:24:30 – 00:25:03 Todellakin. Et se on ollut tosi ihanaa, et se semmonen intohimo ja semmonen haippi justiinsa siihen tekemiseen on säilynyt. Ja jos on ehkä joskus tullut semmosia hetkiä, et okei, et vitsi ei jaksa enää tai jotenkin tuntuu, et tarvii ottaa etäisyyttä, niin sit on vaan ottanut hetkeksi etäisyyttä ja kas kummaa, kohta alkaa sit taas pyöriä päässä kaikki silleen, et hei tosta biisistä vois tehdä jonkun viittomakielisen version vaikka someen tai jotain tollaista. Et kyllä se vaan on tosi kiva, et on pysynyt se mielenkiinto tekemistä kohtaan.

Markus Suominen:00:24:57 – 00:25:41 Mut sä sanot tossa, et jos välillä tulee semmoinen, et tarvi ottaa etäisyyttä tai tulee semmoinen fiilis, et nyt tarvii ottaa pikku tauko, niin mitkä ne asiat sit on, mitkä tekee sen, et sun tarvii ottaa tauko? Koska jos sun somepresenssiä katsoo ja sun esiintymisiä katsoo, niin sä oot semmonen Duracell-pupu, ettei toista ookkaan. Aina energiaa ja aina iloinen ja hymyileväinen, niin kuin tälläkin hetkellä. Niin mikä sen tavallaan sit tuo sulle, että sun tarvii ottaa breikki? Et tuleeko siinä vaan liikaa kaikkea? Soiks puhelin liikaa, alkaako tulee paineita?

Miguel Peltomaa:00:25:36 – 00:26:48 No tota joo. Ehkä tää on aika intensiivistä hommaa. Mäkin kuitenkin silleen teen somea tosi tosi paljon ja ehkä tänä vuonna mä oon jotenkin vielä laittanut tosi paljon paukkuja siihen, et mä teen tosi säännöllisesti somea ja sit tykännyt just vähän miettiä etukäteenkin joitain juttuja. Et mäkin myös postailen tosi paljon silleen fiilispohjalta, et hei okei, et toi biisi vaikka poppasi justiinsa, et vitsi tosta olis kiva saada joku viitottu versio tai... Et mulla käy semmonen koko ajan pieni kela tuolla päässä ja sit mä teen sen pohjalita asioita. Mut toisaalta se on silleen samalla tietyllä tapaa tosi kuluttavaa, kun sä teet koko ajan jotain metatyötä ja sä vähän mietit, et hei, et vitsi, mitä seuraavaksi ja oisko tää nyt semmonen biisi, et pitäisikö tässä tehdä joku viittomakielinen versio tai jotain muuta. Niin ehkä sit siihen välillä silleen väsähtää hetkeksi. Ihan silleen muutamaksi päiväksi, et tuntuu et tarvii ottaa silleen pikkasen etäisyyttä, mut sitten kyllä mä huomaan, et sit muutaman päivän jälkeen kun on silleen vähän päässyt nollaamaan ajatukset tai muut, niin sit sitä intoa taas rupea löytyy.

Markus Suominen:00:26:48 – 00:26:49 Sit jaksaa taas.

Miguel Peltomaa:00:26:48 – 00:26:49 Kyllä. Kyllä.

Markus Suominen:00:26:49 – 00:27:10 Eli vähän tommonen... Sulla on aika vahvasti tommonen yrittäjä-mindsetti tekemiseen. Et sä oot 24/7 töissä ja nimenomaan teet metatyötä ja analysoit asioita ja suunnittelet asioita ja muuta. Et varmaan se itse suorite, se esiintyminen, se on varmaan aika pieni osa työtä kokonaisuudessaan.

Miguel Peltomaa:00:27:07 – 00:27:15 Joo. No se on silleen pieni ja hauskin osuus siitä.

Markus Suominen:00:27:10 – 00:27:15 Se on se palkinto.

Miguel Peltomaa:00:27:10 – 00:27:55 Joo kyllä. Kyllä mä silleen oon aina ollut ehkä pienestä pitäen jotenkin sen tyyppinen ihminen. Et mulle on tosi luontaisaa, et jos mä vaan tykkään jostain asiasta ja innostun jostain, niin sit mä kyllä laitan siihen tosi paljon ajatusta ja energiaa ja sydäntä ja sielua. Et silleen, ehkä se on vaan mulle ylipäätänsä ominainen juttu, et mä sit lähden paahtaa niitä juttuja ihan silleen täysiä. Ja nyt mä ehkä viime aikoina jopa opetellutkin sitä, että hei, kaikkea ei tarvii ehkä tehdä jopa niin täysii. Et välillä on ihan ok, et tekee vähän niin kuin puoliteholla ja tälleen. Et se on ollut mun mielestä ihan tervetullutta, että opetellut sitäkin puolta.

Markus Suominen:00:27:50 – 00:28:06 Mä ainakin arvostan äärimmäisen paljon ihmisiä, ketkä nimenomaan tekee "full send" kaikki asiat sillai, et ei jätetä puolitiehen. Nimenomaan ei tee sillain niin kuin puolilla lampuilla, niin mun mielestä toi on vaan siis ihailtavaa.

Miguel Peltomaa:00:28:06 – 00:28:11 Joo. Voi kiitos.

Markus Suominen:00:28:06 – 00:28:20 Mut miten sit jos... Tää nyt on siis ihan aiheen vierestä kysymys, mut miten jos susta tuntuu siltä, että tarvii ottaa breikkiä ja tarvii vähän nollata, niin miten sä sen teet? Lähdeks sä ulkomaille?

Miguel Peltomaa:00:28:17 – 00:30:13 Mä haluaisin lähteä ulkomaille, mut sit... En mä tiedä, täytyy vähän katsoa tota lompakkoakin välillä, että pystyykö joka kerta, mutta tota... Mä yritän silleen nauttia aika pienistä asioista elämässä. Mun mielestä on tosi tärkeetä ylipäätänsä, et pystyy nauttia silleen pienistä arjen iloista, Nykymaailma on kuitenkin silleen aika suorituskeskeinen ja meillä on paljon kaikkea; on duunit, koulut, mitä nyt ikinä sit ihmiset tekeekään ja tälleen. Ja koko ajan somessakin tulee ehkä tietynlaista ulkonäköpaineita ja et okei, et toi mun frendikin nyt sai työpaikan, osti kämpän tai jotain. Ja paljon tollasta, niin mun mielestä on tosi tärkeä ehkä silleen, et pääsee just nauttii semmosista ihan pienistä hetkistä. Et tekee vaikka hyvää safkaa himassa, et sekin on silleen itselle esim semmonen kova juttu. Et hei vitsi, et mä onnistuin tekee tän pastan nyt tosi tosi hyvin ja pääsee nauttii siitä. Ja sit tota esim... No mä käyn tosi paljon urheilee, et se on mulle toinen semmonen, et mä tykkään juosta pitkää matkaa. Mulla on ehkä puolimaratonit ollut semmonen mun juttu. Ja sit mä käyn salilla, käyn pelaa sulista välillä kavereiden kaa. Mä näen muutenkin kavereita, yritän nähdä mahdollisimman paljon, aina kun ehtii ja jaksaa. Toisaalta mä oon myös semmonen ihminen, et mä siis viihdyn tosi paljon omissa oloissa, et mä vaan silleen tykkään myös siitäkin, et mä voin vaan lähteä kävelylle ja pistää vaikka jotkut hyvät musat korville ja fiilistellä jotain hyvää keliä tai ihan mitä vaan. Et silleen mä yritän nauttia tommosista ihan pikkujutuista elämässä. Et se on ehkä se, mikä palauttaa myös sitten. Et jos on just ollut vaikka tosi intensiivista tai mikä tahansa isompi tai pienempi prokkis alla, niin sitten jotenkin silloin ainakin varsinaisesti tulee keskityttyy enemmän noihin.

Markus Suominen:00:30:10 – 00:31:00 Joo. Nii et saa saa tommosen ihan perus nollauksen. Mun mielestä- Siis täytyy sanoa ihan vaan oma ajatus tosta suorituskeskeisyydestä ja siitä, et pitäisi olla koko ajan kaikkea menillään, niin mua ainakin vaan vituttaa se, et siis... Jos sä harrastat jotain ja sä oot hyvä siinä, niin ensimmäinen kommentti yleensä mitä joltain toisilta ihmisiltä tulee on se, et sun pitäisi myydä näitä tai sun pitäisi tehdä tällä rahaa tai jotain muuta vastaavaa. Tosi rasittavaa. No esimerkiksi tää mun podcasti nyt, tietysti tää on ihan harrastepohjalla. Tällä hetkellä ainakin. Niin siis onhan tästäkin ensimmäisiä kysymyksiä aina, et "Ai saako siitä rahaa?" Ei, tää maksaa rahaa. Harrastus ei oo harrastus, jos kaikki rahat ei mene siihen.

Miguel Peltomaa:00:30:56 – 00:31:31 Just näin. Kyllä, toi justiinsa. Kyllä helposti itsekin just olettaa, et mäkin oon just toi tyyppi ollut välillä mun kavereiden kansa, et ne on just alkanut tekee jotain siistiä ja sit mä oon silleen, et hei, et sun pitäisi tosta lähteä rakentaa tätä juttua. Toi on hyvä pointti kyllä, just toi et välillä hyvä muistaa vaan et joskus vaan kannattaa vaan pitää asiat silleen low effort-hommina. Ja huolehtii siitä, et varmasti nauttii siitä mitä tekee.

Markus Suominen:00:31:28 – 00:31:48 Ennen kaikkea jos puhutaan harrastuksista, niin harrastukset on aina ollut nimenomaan niitä rahareikiä. Siis semmosia, et jos sä oot alkanut pelaa lätkää, niin sulla menee rahaa siihen ja sä et tee siitä euroakaan takaisin. Nykyään musta tuntuu, et harrastuksia pidetään tosi vahvasti semmosena, et sä harrastat jotain, niin siitä pitäis jotenkin saada puristettua joku hyöty sulle.

Miguel Peltomaa:00:31:48 – 00:31:51 Jep.

Markus Suominen:00:31:48 – 00:31:54 Et täytyy saada rahaa tai sun täytyy hyötyä siitä uran kannalta tai mitä ikinä.

Miguel Peltomaa:00:31:54 – 00:31:57 Just näin. Jep.

Markus Suominen:00:31:54 – 00:32:01 Se on semmonen ihan pet peeve mikä ärsyttää mua.

Miguel Peltomaa:00:31:57 – 00:32:44 Joo, joo. Kyl se tolleen tuntuu nykyään menevää, et omallakin kohdalla just harrastus on nykyinen oma päivätyö. Et silleen välillä on ollut sekin tosi vaikeeta, et sit on löytänyt niitä uusia semmosia harrastuksia tai juttuja, mitä ei tavallaan tarvii tehdä täysiä. Varsinkin kun on just tämmöinen ihminen, joka sitten helposti lähtee tekee. Ehkä se ruoan laitto on itselle semmonen, et mä tykkään just tehdä jotain hienomia reseptejä, vähän käydä hifistelee jossain K-kaupoissa oikein jotain hienompia tuotteita ja aineksia, raakaosia, mitä nää nyt onkaan ja sit tehdä siitä se ruoan. Mut ei musta ikinä kokkia kuitenkaan tuu, en mä niin hyvä oo siinä.

Markus Suominen:00:32:40 – 00:33:18 Niin, nekin on ihan kaksi eri asiaa. Mäkin tykkään laittaa ruokaa ja siis laitan ruokaa. Mä nyt oon meidän tota talouden kokki pääasiassa, mä nyt teen ihan arkiruokaa tosi paljon, mut mä tykkään myös tommosesta hifistelystä. Et onhan se nyt siistiä mennä siihen lihatiskille ja katsoa sieltä, et joo, toi vähän voisi olla inspiroiva ja tosta voisi tehdä tämmöstä ja tää voisi olla tommosta... Ne on niin kaksi eri asiaa, et ooks sä kokki vai tykkääks sä laittaa ruokaa. Siinä taas kerran se ihan sama, että sun pitäis saada rahaa tästä just näin. Niin ehkei sitä ruoanlaittoa kuulukkaan ajatella sillai. Koska ruoka maksaa aina.

Miguel Peltomaa:00:33:18 – 00:33:21 Sepä se.

Markus Suominen:00:33:18 – 00:33:25 Jos se maksaa vähän enemmän, niin sit se on vaan harrastus.

Miguel Peltomaa:00:33:21 – 00:33:25 Just näin.

Markus Suominen:00:33:21 – 00:33:41 Mut takas viittomakieleen ja takas esiintymiseen, niin miten noi sun biisin prosessi menee? Sillai, et jos mä nyt annan sulle tästä biisin ja toteen, että sun pitäisi tehdä tästä viittomakielinen versio, Miguelin versio, niin miten se lähtee liikkeelle?

Miguel Peltomaa:00:33:41 – 00:33:45 Miten se lähtee liikkeelle? Tosi hyvä kysymys.

Markus Suominen:00:33:45 – 00:33:53 Itseasiassa mennään vielä pykälä taaksepäin. Miten sä valkkaat ne biisit, mitä sä haluat tehdä?

Miguel Peltomaa:00:33:49 – 00:34:17 Miten mä valkkaan ne biisit? No aikalailla... No se vähän vaihtelee. Joskus silleen, et mistä mä itse tykkään. No oikeastaan se on ehkä se isoin juttu, et mä itse fiilaan sitä biisiä. Tottakai mä oon siis viittonut myös paljon biisejä, mitkä ei oo välttämättä silleen, jos mult henkilökohtaisesti kysyy, niin silleen, et en mä lisää niitä mun omalle soittolistalle jossain Spotifyssa tai jotain muuta...

Markus Suominen:00:34:17 – 00:34:22 Kerro kaikkien näiden biisien nimet nyt välittömästi ja katso kameraan.

Miguel Peltomaa:00:34:22 – 00:37:16 Tota joo... Ei vaan. Mut siis mulla on tosi tärkeetä, et mä silleen tykkään siitä biisistä itse ja et mä jotenkin löydän jotain samaistumispintaa siihen. Sen ei tarvii olla edes välttämättä siinä tekstissä, et se voi ihan hyvin olla myös joku sointukierto tai joku tunnelma tai just se, et miten se biisi on ylipäätänsä tuotettu, et mä fiilaan sitä biittiä jo pelkästään, niin sekin on semmonen juttu, et mikä saa mut innostuu. Mutta kun sä kysyit tosta, et miten noi viittomakieliset käännökset lähtee rakentuu, niin aika useasti mä vaan siis alan kuuntelee sitä biisiä. Ja siinä kohtaa mulla alkaa pyöriä erilaisia visuaalisia mielikuvia. Mä saatan välillä silleen tapailla viittomakielelle sitä biisiä siinä vaiheessa, kun mä kuuntelen sitä. Mä ehkä ylipäätänsä haluan tutustua siihen, et okei, et mistä tää biisi kertoo, mistä tää teksti kertoo, mitä täällä halutaan sanoa? Miten mä tulkitsen tän tekstin ja miten toi laulaja on ehkä saattanut haluta tarkoittaa ton tekstin kautta? jEt mä käyn tollasta, et mä meen aika syvälle siinä biisissä heti ensi alkuun. No sitten yleensä sen jälkeen mä otan ihan vaan sen tekstin. Mul on joku läppäri, mä meen johonkin kahvilaan tai istun kotisohvalla, missä nyt ikinä sit oonkaan. Ja tota, mä alan silleen ihan rivi riviltä kääntää sitä biisiä silleen, et mä mietin, et okei, et miten tän viittoisi ja lähden hakee niitä vastineita. Ja sit just tässä kohtaa ehkä just tuleekin se, et mä myös mietin, et hei, et haluanko mä nyt tän niin kuin alkuperäisen suoran tulkinnan vai haluanko mä lisätä tähän jotain omaa myös, omaa kokemusta. Et mä käyn ehkä ton sit seuraavaksi läpi. Ja sit kun mä oon tehnyt sen, niin sit ehkä viimeinen vaihe on ehkä se, et mä lähden tietenkin viittoo sitä biisiä läpi. Ja tossa kohtaa mä ehkä teen myös sen, että mä saan lukittua tavallaan ne viittomat silleen, että ne menee synkassa sen lauletun version kanssa. Silleen, et ne viittomat tulee jotenkin samaan aikaan. Ja tota, sit mä vaan toistan, pelkkiä toistoja ja sit se alkaa muotoutuu pikkuhiljaa. Sit ehkä lopussa vielä se, et mä lisään sit silleen mun just kehon liikkeitä tai just vähän jotain ilmeitä ja semmosta show-elementtiä sit siihen päälle, et se on ehkä semmonen kirsikka kakun päälle yleensä sit vielä siihen loppuun. Mut joo, aikalailla tolleen ne syntyy.

Markus Suominen:00:37:13 – 00:37:48 Et se on hyvin kerroksittainen lähestyminen siihen. Miten siinä kohtaa, kun sä lähdet kääntää esimerkiksi tekstiä, niin kun sä oot kääntänyt sitä viittomakielelle, niin kirjoitatko sä niitä jotenkin ylös itellesi, et miten sä voisit sen viittoa? Onko sulla joku videoklippi arkisto, missä sulla on tiettyjä viittomakielisiä ilmaisuja vai miten sä periaatteessa teet sen rungon sille? Et kun sä näytit just käsillä sillai, et sä alat kääntämään sitä? Kirjoitatko sä jotain muistiinpanoja vai mikä sulla on siinä?

Miguel Peltomaa:00:37:48 – 00:39:29 No kyllä, mä teen siis glosseja eli kirjoitettua viittomakieltä. Ja siis se kuulostaa tosi hassulta, että "Minä menen kauppaan" voisi olla vaikka että "Kauppaan menen minä". Tai jotenkin tolleen, et se on tommosta tosi hassua, outoa tollasta muistiinpanotekstiä. Ja tota, mä kuvaan myös tosi paljon videoita. Et silleen mulla on varmaan puhelimessa joku 200 videoota, missä mä vaan jossain keittiön pöydän ääressä tapailen jotain biisejä ja tälleen. Et ne on ehkä se, miten mä laitan noita ylös. Koska myös helposti hyvät ideat, kun ne tulee mieleen, niin sit ne helposti jää, jos et sä laita niitä, ainakin omalla kohdalla, silleen ylös heti. Et just tän viittoman mä haluan tai just tän ilmeen tai just tän eleen tai just tän tauon vaikka noiden viittomien välille, et mä laitan tosi tarkkaan niitä. Mut sit kun mä teen someen noita viitottuja biisivideoita, jotka on silleen aika lyhyitä, tyyliin 15 sekkaa, 30 sekkaa max, niin ne mä teen toisaalta ihan aikalailla suorilta, että siis ehkä toi prosessi mitä mä kuvailin, niin just liittyy enemmän, et jos lähdetään vaikka viittomaan UMK:ta tai just jotain livekeikkoja, niin sit tottakai haluaa laittaa sen kaiken ajan ja semmosen energian siihen. Mut sitten ehkä somessa mun mielestä ylipäätänsä toimii ehkä semmonen, et tehdään tää silleen hyvin, mut silleen et ei liian silleen, et jäädään hiomaan jotain juttuja. Et sit siitä lähtee mun mielestä jollain tapaa semmonen aitous, Tai tiedätkö, et jos se on liian semmonen...

Markus Suominen:00:39:24 – 00:39:29 Liian harjoiteltu, liian semmonen strukturoitu.

Miguel Peltomaa:00:39:29 – 00:39:31 Just näin.

Markus Suominen:00:39:29 – 00:39:42 Mut toi oli oikeastaan se just, mitä mä mietin, et miten sä teet muistiinpanoja viittomakiellä. Mut siis glossaus? Eli sä niinkun... Käännät kirjoitettua kieltä kirjoitetulle viittomakielelle?

Miguel Peltomaa:00:39:42 – 00:39:44 Kyllä. Joo. Käytännössä joo.

Markus Suominen:00:39:44 – 00:39:47 Eli sä sä et piirtele siis käsimuotoja paperille?

Miguel Peltomaa:00:39:47 – 00:40:02 Joo, en en. Mun piirrustustaidot ei siihen kyllä riitä. Mä oon siis aina ollut tosi huono piirtää. Mut joo, kirjoitettua viittomakieltä. Kuulostaa tosi hassulta, mutta sitäkin pystyy tekee.

Markus Suominen:00:39:59 – 00:40:19 Joo. En mä oo ajatellut asiaa, mutta siis varmasti tommoset videomuistiinpanot on kans tosi hyvä työkalu. Et siinä varmaan saa aika paljon enemmän tuotua sitä, mitä sä haluat viestiä sillä, niin se jää varmaan aika paljon paremmin siihen kiinni, kuin mitä sit taas glossaukseen. Tai glosseihin, vai miten se mahdetaan sanoa?

Miguel Peltomaa:00:40:19 – 00:41:18 Joo. Mä aloitan sillä glossauksella, et saa ne perusviittomat kiinnitettyä tavallaan ja sitten just kaikki ilmeet ja kaikki tommoset eleet, niin ne mä sit laitan muistiin videoilla. Et tossakin on vähän tolleen kaksi eri vaihetta ja kaksi eri muistiinpanotapaa. Mut joo. Se on silleen, et tottakai viittomakieliartisteja on tosi paljon erilaisia, että toihan on ihan vaan mun tapa tehdä. Et sitten jos puhutaan jostain toisesta viittomakieliartistista, ja se olis vaikka täällä vieraana ja sä kysyisit siltä, niin siltä tulisi varmasti ihan eri vastaus mitä multa. Et meilläkin on silleen tosi omat työskentelytavat. Ja se on tosi hienoa, että on, koska sit ne viitotut versiotkin on tosi omannäköisiä. Et jos kaksi viittomakieliartistia viittoisi saman biisin, niin saattaa näyttää ihan eriltä. Siinä kuitenkin pääsee näkymään se persoona ja se työskentelytapa ja kaikki toi tosi vahvasti sit siinä käännöksen lopputuloksessa.

Markus Suominen:00:41:18 – 00:41:25 Ootteks te ikinä tehnyt semmosia, et olis kaksi eri viittomakieliartistia tekisi saman biisin ja sit olis vertaillut vaikka side by side?

Miguel Peltomaa:00:41:25 – 00:41:40 Ei ehkä sillee- Hyvä kysymys. Ei varmaan oo vielä tehty. Pitää joskus varmaan tehdä. Se olis ihan tosi mielenkiintoista itsellekin nähdä, et hei, miten sä teit ton ja miten sä oot vaikka ratkaissut ton slangisanan tai jotain tollista.

Markus Suominen:00:41:37 – 00:41:47 Biisi ja sokkona kolmelle eri viittomakieliartistille ja sitten kuvaatte omat videot ja lyötte ne side by side pyörimään sen biisin tahtiin siihen.

Miguel Peltomaa:00:41:43 – 00:41:47 Ai että, laitetaan tapahtuu.

Markus Suominen:00:41:43 – 00:42:05 Toi olis mielenkiintoinen. Sit mulla tuli toinen idea- Tai en mä tiedä onko se idea, mutta ajatus, et onks... Onko tämmöistä viittomakieliartistin esitystä, niin onko niitä otettu musiikkivideoille mukaan? Et ooks sä ollut esimerkiksi viittomassa musiikkivideoilla?

Miguel Peltomaa:00:42:05 – 00:42:19 Mä en oo ollut, mut kyllähän niitä on tehty Suomessakin. Mä en nyt vaan osaa sanoa yhtäkään esimerkkiä, et siitä on varmaan sen verran aikaa. Mutta tota, kyllä maailmalla on tehty.

Markus Suominen:00:42:19 – 00:42:40 Mä mietin, että esimerkiksi mä oon musiikkivideo enjoyer. Tykkään katsoa musiikkivideoita. Tänä aamuna just katottiin Jami Faltinin Valokuvii musavideoo ja sitä kattelin intensiteetillä. Mun mielestä siihen vois sopia aika hyvin, et siihen ottais nimenomaan viittomakieliartistin mukaan. Sähän saisit ihan älyttömän levityksen viittomakielisen version kanssa siitä.

Miguel Peltomaa:00:42:36 – 00:43:47 Joo, se on kyllä silleen ollut pitkään omakin haave, et pääsis tekee jonkun artistin kaa ihan kunnon musavideoprokkiksen. Mäkin oon lapsena just katsonut tosi paljon musavideoita ja mä vietin mun kaikki ajat tyyliin ala-asteen jälkeen silleen, et mä tuijotin TV:tä, joka oli silleen 5 senttiä mun naamasta ja imin vaan kaikki musavideot silleen ja hain sieltä ne vaikutteet ja tälleen. Mäkin silleen fiilaan tosi paljon kaikkea tämmöistä visuaalista kamaa. Ja musta tuntuu, että siitä on ollut hyötyä nyt tosi paljon, kun tekee näitä varsinkin somevideoita ja viittomakielisiä biisejä. Et mä yritän ehkä vähän jopa tehdä niistä semmosia tietyllä tapaa semmosia minimusavideoita. Niissä ei nyt ehkä välttämättä oo samanlainen tuotanto tai semmonen, et siinä ois jotenkin hirveän sinemaattisesti tehty ne jutut, mut kyllä me yritetään mun kuvaajan kaa just kattoa silleen, et se kuvaustyylikin olis vaikka semmonen, et siitä tulee tosi mielenkiintoinen, vaikka se on tosi lyhyt ja semmonen. Kyllä mä luulen, et mä oon sit saanut jotain vaikutteita sieltä niiltä ajoilta, kun on katsellut niitä musavideoita.

Markus Suominen:00:43:43 – 00:43:53 Aivan varmasti. Onko sulla jotain musataustaa? Ooks sä soittanut?

Miguel Peltomaa:00:43:49 – 00:45:58 Joo, no mulla on itseasiassa aika vahva musatausta. Mun perhe on ollut tosi musikaalinen tai mä ylipäätänsä tuun tosi taiteellisesta ja semmosesta perheestä, missä on arvostettu aina kulttuurii ja muusikkoja, näyttelijöitä, kirjailijoita, et kaikki tämmöiset luovat alat on ollut semmosia, et ollaan arvostettu ja niistä on puhuttu silleen tosi kunnioittavasti. Ollaan just kannustettu melkeinpä just musiikin ja kaiken taiteen pariin. Ja itseasiassa mun isä soittaa bassoa, kitaraa. Mun sisko on mun mielestä vieläkin maailman paras laulaja, se on ihan superhyvä siinä. Ja mun äitikin on soittanut tyyliin jotain pianoa jonkin verran. Ja sit mä oon itse soittanut rumpuja koko mun nuoruuden. Se oli silleen, et meillä oli tyyliin kotona semmonen ihan pieni musiikkistudio. Kuulostaa nyt tosi hienolta, et siellä oli tyyliin jotkut sähkörummut ja sitten oli vähän pianoa tai syntikkaa ja tyyliin pari skebaa seinällä ja tälleen. Sit semmonen tietokone, jossa oli ihan pieni äänitysmahdollisuus ja tälleen. Kyllä me ollaan silleen perheen kaa tehty semmosia perhebändilevyjä tai mitä ne nyt sit ikinä onkaan ollut ja ne varmaan siis löytyy jostain kovalevyltä vieläkin. Niitä oli tosi kiva tehdä. Et kyllä musataustaa löytyy. Musataustaa löytyy, vaikka on ollut tää kuulojuttu ja kaikki, niin silti on jotenkin tullut semmonen fiilis, et hei, musa kuuluu myös mulle.Ma: Aika tavallaan luontainen kehitys sinänsä, et jos on perheessä ollut just musiikki ja kulttuuri vahvasti esillä, niin sitten on lähtenyt tuomaan sitä viittomakielen kulttuuria sit musiikin kautta ihmisten tietoisuuteen. Mun mielestä käy järkeen. Jep, joo. Tottakai sekin, et mun ihan alkuperäinen ensimmäinen haave on ollut olla rumpali tai rokkitähti, et se on ollut tavallaan semmonen niinkun...

Markus Suominen:00:45:58 – 00:46:01 No susta tuli toinen, tuli rokkitähti.

Miguel Peltomaa:00:46:01 – 00:47:41 Kiitos, kiitos. Joo. Ja siis mä muistan, et kun mä olen siis tosiaan soittanut rumpuja, et mä olen just leikkinyt vähän rokkistaraa, et meidän tässä musiikkihuoneessa, mikä meillä sitten kotona oli, niin rumpuja vastapäätä oli tämmönen peilikaappi. Ja mitä rokkirumpalit yleensä keikan jälkeen tekee on se, et ne heittää rumpukapulat yleisöön. Ja mä halusin leikkiä sitä, et mä oon nyt keikalla ja mä soitan rumpuja ja sit mä heitin rumpukepulat kirjaimellisesti. Ja mihin ne sitten osuu, niin siihen peilikaappiin. Kuuluu hirveä räsähdys. ja mun isä juoksee paikalle ja näkee varmasti paljon lasia, rumpujen ympärillä ja mut siellä kaiken keskellä sanomassa tyyliin "Hups, sori". Ja tälleen, et kyl mä oon silleen pyöritellyt kaikennäköisiä tommosia visuaaleja ja silleen tavallaan elänyt jotenkin sitä unelmaa silleen salaa. Mut enhän mä siitä silleen uskaltanut hirveästi puhua. Tai mitenkään silleen jotenkin edes itsellekään sanoa, et hei tää on mahdollista. Et vaikka mä just sanoin, että on ollut semmonen fiilis, et musiikki kuuluu mulle, mutta sit ei oo ehkä ollut semmonen fiilis, että mä voisin tehdä tästä mun työn tai et mä voisin mun kuulon takia vaikka olla musiikkialalla mitenkään muuten, kuin vaikka jossain taustavoimissa. Et tavallaan se on sit tullut tässä vasta myöhemmin. Vähän niin kuin tän matkan mukana, että on tajunnut, et hei, mulla voi olla ihan oma tapa tehdä tätä juttua ja mä voin silti tavallaan mennä sitä kohti, mitä mä oon aina pienestä pitäen vähän haaveillut.

Markus Suominen:00:47:37 – 00:47:59 Jos mietitään, sanoit et ei oikein itsellekään uskaltanut sillai myöntää tai sanoa, että tää voisi olla mahdollista, niin oisko se välttämättä 15 vuotta sitten, 10-15 vuotta sitten, mitä ikinä, niin oisko se edes ollut mahdollista oikeastaan? Vai ooks sä tavallaan nimenomaan vähän rikkonut sitä lasikattoa siinä, et se on mahdollista nykyisin?

Miguel Peltomaa:00:47:59 – 00:51:09 Niin, en mä tiedä, vaikea sanoa. Onhan meillä siis ollut Suomessakin kuuro viittomakielinen räppäri Signmark, joka teki jo 2000-luvun loppupäästä ihan omia viitottuja biisejä. Et hän ei viittonut kenenkään muun biisejä, vaan teki ihan täysin omia. Et kyllähän tavallaan on ollut silleen semmonen vibe. Mut tottakai, mitä nyt oon hänenkin kanssa päässyt vaikka jotain ajatuksia vaihtamaan ja vaikka kyselemään vähän silleen, et hei, millista oli silloin ennen joskus,niin kyllähän se aika on ollut ihan tosi eri. Et kyl mä luulen, et nykypäivänä on paljon helpompi, kun meillä just kaikki some ja kaikki tommoset minkä kautta löytää ehkä sitä yleisöä paljon helpommin, niin sitten päästä jotenkin levittää viittomakielen ilosanomaa, en mä tiedä mitä se nyt sit onkaan, mut siis kuitenkin. Et tota, kyllä mä luulen, että nykypäivänä on tosi paljon helpompi koska some ja kaikki, mutta... Kyl mä näen myös, et mun työ... Et mä oon omalta osaltani varmasti päässyt edistämään jotain asioita tai esitellyt joillekin ihmisille tai ollut jonkun ihmisen ensikosketus viittomakieleen ja se on tosi hienoa ja musta on hienoa, että mä voin olla semmonen ihminen. Mut onhan läpi vuosikymmeniä ollut viittomakielisessä yhteisössä tosi voimakkaita hahmoja. Liisa Kauppinen, joka on tehnyt tosi paljon vaikka niin kuin ihmisoikeustyötä ja ajanut semmosia asioita, jotka mulle taas on tänä päivänä ihan tosi itsestäänselvyyksiä. Et mun täytyy sit avata tyyliin Liisan elämänkerta, et mä pystyn edes ymmärtämään, et okei, et mitkä kaikki asiat on ollut semmosia, mitkä ei oo ollut itsestäänselvyyksiä. Ja musta on muutenkin tosi tärkeetä, koska viittomakielinen yhteisö on ollut aika semmoinen marginalisoitu ryhmä, marginaliasemassa ollut ryhmä ja on ollut tosi paljon semmosia asioita, mistä jos nyt tänä päivänä puhuisi, niin ainakin itselle tulee semmonen, et miten ylipäätänsä on voinut olla tolleen. Et on ollut tommonen yleinen konsensus, et ihmiset on ajatellut silleen. Ja kyllähän se on vaikka näkynyt sit yhteisössä, että on yhteisössä semmosia tietynlaisia vaikka historiaan liittyviä traumoja tai tunnetta tai semmoista katkeruutta siitä, kuinka epäoikeudenmukaisesti on vaikka viittomakielistä yhteisöä kohdeltu. Ja nää on ehkä semmosia asioita, mitä ei ehkä yleensä ihmiset tiedä, et mä voin vaikka just kertoa esimerkiksi, että on vaikka tehty leikkauksia joskus alle 100 vuotta sitten, ihan Suomessakin, missä on pyritty korjaamaan ihmisen kuulo. Ja se on ollut tosi silleen viittomakielisen ihmisen silmissä radikaali ajatus, koska mehän vaan mielletään, et okei, meillä on tää meidän kieli ja sit tottakai oma kulttuuri, mikä liittyy tähän viittomakieleen ja tälleen. Et me ei olla nähty silleen itseämme semmosina, et meissä olisi jotain vikaa.

Markus Suominen:00:51:09 – 00:51:14 Et ei oo mitään korjattavaa.

Miguel Peltomaa:00:51:09 – 00:52:02 Niin just näin. Ja sit tavallaan ulkopuolelta on tullut tosi paljon sitä viestiä, et hei, että kun sä et kuule, niin et on vaikka kielletty kahta kuuroa menemästä naimisiin. Tääkin on ihan ollut semmoinen juttu, mikä Suomessakin on tapahtunut. Ja vaikka kaikkea ja mitä tollasta, kaikkea aika rajuakin. Tavallaan et ollaan päästy tosi tosi pitkälle alle sadassa vuodessa siitä, että nyt vaikka mäkin pystyn tekemään tällaista hommaa ja innostamaan ihmisiä viittomakielen pariin. Tavallaan toi on semmoinen asia, et mä haluan tiedostaa sen, mä haluan muistaa sen, et tavallaan mikä on ollut se reitti, miten tähän ollaan tultu ja ehkä muistaa sen kun tekee. Joo.

Markus Suominen:00:51:57 – 00:52:06 Ja siellä on myös kovia taistelijoita ollut kyllä aikaisemmin tekemässä myös.

Miguel Peltomaa:00:52:02 – 00:52:06 Todellakin.

Markus Suominen:00:52:06 – 00:52:16 Esimerkiksi Liisa Kauppinen just, niin semmonen henkilö kenet mäkin tiedän vaikka tosiaan mitään sinänsä suhdetta viittomakieleen ei ole, mutta ihan siis tiedän kyllä kuka hän on ja mitä hän on tehnyt.

Miguel Peltomaa:00:52:12 – 00:52:16 Just näin. Joo.

Markus Suominen:00:52:16 – 00:52:38 Mut mä mietin myös tota... Inklusiivisuutta, et ollaan tultu pitkälle, niin kuin esteettömyysajattelu ja muut, niin ollaan tultu pitkälle, mut kuinka paljon siinä on vielä tekemistä? Et huomaatko sä esimerkiksi sun omassa arjessa jotain asioita, mitkä ärsyttää?

Miguel Peltomaa:00:52:38 – 00:53:37 No tottakai on varmasti tekemistä. Aina on tekemistä, et aina maailmaa voi parantaa ja pyrkiä siihen, että ois mahdollisimman yhdenveroiset lähtökohdat, mutta... Kyllä mä nään, et me mennään hyvään suuntaan. Tottakai on vielä siis paljon epäkohtia, mutta et silleen kun itse katsoo taas just musiikkialojen, media, luovat alat, niin tosta näkökulmasta. Jotenkin musta tuntuu, et mä oon taas sit päässyt seuraamaan tosi läheltä sitä 2020-luvun kehitystä ja itselle on jäänyt jotenkin semmonen positiivinen fiilis siitä, et okei, homma menee koko ajan eteenpäin. Koko ajan tulee kaikkea uutta pientä ja et mulla on taas semmonen fiilis, et vaikka luovillakin aloilla tai tapahtuma-aloilla tai kaikissa tommosissa on vielä tosi paljon tekemistä, mutta koko ajan tapahtuu selkeästi.

Markus Suominen:00:53:37 – 00:56:31 Mitenköhän... Mitenköhän me voitais päästä eroon siitä ajattelusta, et tommonen esteettömyys on jotenkin semmonen extra pykälä, mikä pitää saada aikaan tai muuta. Mitenköhän me voitais päästä semmoiseen tilanteeseen, et se olis vaan ihan status quo, et asioista tehdään esteettömiä. Niin, musta tuntuu, et toi esteettömyysjuttu, mitä mä oon just päässyt juttelee ihmisten kaa, niin liittyy tosi paljon siihen tiedonpuutteeseen. Että voi olla, et monellakin taholla tai tekijällä on silleen halu, että vitsi, et kun me saatais vaikka just viittomakielisille tää meidän tapahtuma tai joku tämmöninen juttu saavutettavaksi, et viittomakielisetkin voisi osallistua ja nauttia ohjelmasta siinä missä muutkin, mut sit tavallaan se tyssähtää siihen, et ei oikein edes tiedetä, et mistä lähtee liikenteeseen. Et ollaan ihan silleen, et apua, et joo, et me ei oikein vaan ylipäätänsä keksitä, et miten voidaan ylipäätänsä edes ajatella tai edistää tätä, että tää olisi mahdollista tässä meidän tapahtumassa, jos nyt kuvitellaan tämmöstä esimerkkiä. Niin ehkä mun henkilökohtainen vastaus on se, et tiedonpuute on aikalailla se, mikä hidastaa tosi paljon ja itsekin just päässyt just puhumaan ihmisten kaa ja sit selittänyt, et hei okei, näin se tapahtuu. Et sulla on legit kolme juttua mitä sun täytyy tehdä, jos nyt tälleen kärjistetään, että sä voit toteuttaa esteettömyyden myös viittomakielisille jossain pienessä tapahtumassa. Sit monilla on silleen syttynyt semmonen lamppu pään päälle, että aa, okei, että eihän tää niin vaikeeta ollutkaan. Et se on varmaan semmonen, minkä mä oon ainakin itse saanut. Mä siis- Taas täytyy mainita podcastista sen verran, et kun mehän tuotetaan kaikki jaksot myös litteroituna versiona nettisivuille, niin mä oon sitä pohdiskellut jonkun verran, et miksi sitä ei tehdä? Niin joo, varmasti tiedon puute. Se on nimenomaan se, kun ei ihmiset vaan ajattele sitä, että näinkin voi tehdä. Mut jos joku nyt muuten tuottaa jotain videosisältöä tai äänisisältöä jossain päin maailmaa, niin litteroinnit on myös sen kannalta hyvä, et kun- No, menee taas nörtteilyksi, mut siis... Hakukoneoptimointi alkaa olee pikkuhiljaa vanha juttu, nykyään on tekoälyoptimointi, et mitä tekoälyt löytää sun podcastista vaikka. Niin kun mä lykkään litteroinnin mun nettisivulle, niin se kertoo tekoälylle ja Googlelle 100 000 merkkiä aitoa puhetta, aitoa tekstiä. Esimerkiksi vaikka susta, niin sehän pistää mut ihan älyttömän hyville rankingeille esimerkiksi hakukoneissa. Niin miksi yritykset ei tee sitä? Se on pieni juttu. Siellä on hirveä porkkana ja sen lisäksi saatte esteetöntä sisältöä- Tai saavutettavaa sisältöä. Niin kun miksi ette tekisi näin?

Miguel Peltomaa:00:56:31 – 00:56:59 Joo, jep. Just sitä, et onhan siitä silleen tosi paljon hyötyä ja sitten... Mut musta tuntuu myös, että välillä ehkä esteettöymyys nähdään semmoisena just nimenomaan lisäosana. Et ihmiset näkee, et tää on vähän tämmönen pakollinen paha, mikä nyt täytyy tehdä ja sitten ehkä asennoidutaankin siihen jo semmosena, että voi hitto- En mä tiedä saako täällä kiroilla, mutta meni jo.

Markus Suominen:00:56:55 – 00:56:59 Saat sanoa ihan mitä vaan.

Miguel Peltomaa:00:56:55 – 00:57:20 Silleen et voi hitto, et nyt tääkin täytyy tästä hoitaa. Koetaan se ylipäätänsä raskaana juttuna, mutta en mä tiedä. Mut sit mä oon myös tosi paljon kohdannut tyyppejä, jotka on silleen aidosti ollut silleen, et hei, mä haluan tehdä tän, mut mä en vaan tiedä miten, et Miguel auta mua ja tälleen.

Markus Suominen:00:57:17 – 00:57:55 Mut siinä voisi olla kans siis markkinointia, et se on ehkä vähän huonosti markkinoitu- Tai no, en nyt sano, et esimerkiksi vaikka viittomakielinen yhteisö olis huonosti markkinoinut viittomakieltä, vaan siis se, et yrityksille ja vaikka sisällöntuottajille, niin se, et niihin teksteihin lisää tai videoihin lisää tekstitykset. Pieni juttu. Mut iso vaikutus sekä ihan... No vaikka mulle. Mä katson usein videoita sillai, et mulla ei ole äänet päällä, mä luen vaan tekstitykset ja sit tietysti ei-kuuleville, huonokuuloisille, mitä ikinä, niin ihan pikku juttu mut iso vaikutus.

Miguel Peltomaa:00:57:55 – 00:57:57 Just näin.

Markus Suominen:00:57:55 – 00:58:09 Niin sitä tarvisi vaan jotenkin saada tuotua firmoille ja sisällöntuottajille ja kaikille muille esiin, et tehkää tää, siitä on teillekin hyötyä. Tää ei oo vaan semmonen pakollinen paha, mitä teidän kannattaa tehdä.

Miguel Peltomaa:00:58:05 – 01:00:49 Jep. Just näin, joo. Ja siis tottakai tässäkin on- Mä jotenkin tykkään kuitenkin sit aina pitää semmoisen tietynlaisen positiivisuuden tai kattoo myös asioita silleen, et okei, mitä hyvää asioissa on ja mun mielestä melkein kaikesta voi löytää jotain hyvää. Et kyllähän tässäkin on silleen menty eteenpäin. Et mä esim käytän tosi paljon tekstityksiä, kun mä katson jotain tv-ohjelmaa tai somesisältöä tai jotain, niin kyllähän se on paljon paljon mennyt eteenpäin justiinsa ja parantunut siitä, mitä se on joskus ollut. Et mähän en oo lapsuudessa itse pystynyt katsoo vaikka suomenkielisiä ohjelmia ollenkaan, koska niissä ei ollut ehkä niin hyvät tekstitysmahdollisuudet. Tottakai silloin joskus back in the days sait Teksti-TV:stä jotenkin kikkailtua Ylen kanaville jotain tekstitysjuttuja, mut sitten sekin oli tosi jännä, et sun piti valita tyyliin joku Hollanti siihen, et se rupee tekstittää sitä suomeksi sitä ohjelmaa. Hui. Ja näin, että se on ollut silleen tosi alkutekijöissä ja just esim ton takia mä en ole vaikka Salkkareita koskaan katsonut. Et se on ollut semmoinen ohjelma, et mä muistan, et mä olin silleen, et okei tää ei ole tekstitetty, et mä en vähän niin kuin saa tosta selvää, mitä noi puhuu tai niin hyvin, et mä olisin voinut silleen aitosti nauttia, et mun piti vähän silleen pinnistellä. Ja sit kaikki, ainakin silloin kun mä oon ollut tyyliin ala-asteella, ehkä yläasteellakin, niin kaikki on puhunut Salkkareista ja sit mä oon ihan pihalla, et okei, mistä puhutaan? Kuka Ismo? No okei, Ismon mä tiesin, mut siis silleen mä olin aika pihalla siitä, et mun piti sitten tyyliin melkein Googlailla tai jotain niitä hahmoja. Mutta sit ehkä tänä päivänä tosi paljon on noi automaattiset tekstitysohjelmat kehittynyt ja kaikki tämmöiset litterointijutut, niin kyllä on tossakin menty tosi paljon eteenpäin. Se on kyllä ollut siistiä. Että silleen kun just sanoin tossa vähän aikaa sitten siitä, et ihmiset saattaa ehkä joskus kokee sen tekstittämisen vaikka, jos sä teet jonkun videon ja sit se on editoitu valmiiksi ja sit sä oot silleen, et jes. Ja sit sä oot silleen; ai niin, mun pitäis vielä tekstittää tää ja jos sen tekee ainakin manuaalisesti, niin sehän on ihan sairaan hidasta puuhaa, et siihen menee- Se on kaksi lisätuntia saman tien siihen. Et jos sä teet jotain video prokkista tai jotain, niin sit tekstittää se, niin se voi olla semmoinen, et sit se helposti on silleen, et hei, en mä nyt jaksakaan. Tää on kuitenkin silleen muuten tosi hyvä tää video. Et sit nyt kun on kaikki nää automaattitekstitysohjelmat, niin se kynnys voi kuitenkin olla paljon paljon matalampi mitä aiemmin.

Markus Suominen:01:00:49 – 01:01:19 Joo. Siis esimerkiksi nää litteroinnit, mitä RAAKAA-podiin tehdään, niin siis nehän on lähtökohtaisesti automaattitekstitykset, mitkä sit vaan manuaalisesti korjataan ja käydään läpi. Et se vähentää sitä työsarkaa myös ihan älyttömästi, kun siellä on aikaleimmat valmiina. Tehdä joku tommonen kahden tunnin podcastjakson tekstittäminen, niin siinähän kestäis kaksi viikkoa, kun sen tekisi alusta manuaalisesti, mut kun siinä on aikaleimmat valmiina ja siinä on semmonen suunnilleen raakaversio valmiina, niin ei se korjaaminen, se ei ole ihan niin työlästä.

Miguel Peltomaa:01:01:16 – 01:01:19 Just näin.

Markus Suominen:01:01:19 – 01:01:45 Ja tosiaan painotan vielä sitä, et et sen lisäksi, et se on kuluttajille kiva, niin kuin vaikka sisällön kuluttajille kiva et on tekstitykset, niin sen lisäksi se myös auttaa siis hakukoneissa ja se auttaa tekoälyissä ja se auttaa- Se ränkkää sun ohjelmaa ja sun sivua ihan älyttömästi korkeammalle kuin mitä muuten, niin ihan senkin takia kannattaa kyllä panostaa siihen.

Miguel Peltomaa:01:01:41 – 01:01:45 Just näin. Eli ihmiset tekstittäkää.

Markus Suominen:01:01:45 – 01:01:51 Tekstittäkää, tekstittäkää. Ei oo niin iso vaiva.

Miguel Peltomaa:01:01:45 – 01:02:04 Jep. Mites sit, jos hypätään taas aiheesta seitsemänteen, niin tota sut on adoptoitu Kolumbiasta, eiks vaan? Kyllä. Sieltä mä oon tai siellä on mun juuret. Joo.

Markus Suominen:01:02:02 – 01:02:04 Okei.

Miguel Peltomaa:01:02:04 – 01:02:13 Ja se on kyllä silleen semmonen juttu, mikä kulkee kyllä matkassa, vaikka mä en silleen aattele sitä päivittäin. Niin kuitenkin tota...

Markus Suominen:01:02:13 – 01:02:24 Refuel. Voisin ottaa kans pienen kaffe-refuelin tosta. Haluatko sä kahvia tai jotain muuta?

Miguel Peltomaa:01:02:24 – 01:02:28 En mä, mä luulen, että toi Nocco oli ihan silleen tarpeeks.

Markus Suominen:01:02:24 – 01:02:28 Sopivat tärinät jo.

Miguel Peltomaa:01:02:28 – 01:02:33 Joo. Mutta...

Markus Suominen:01:02:33 – 01:02:40 Kolumbia-juuret kulkee mukana?

Miguel Peltomaa:01:02:37 – 01:02:56 Joo. Kolumbiasta oon ja silleen koen kyllä, että kun suurimman osan elämästä kuitenkin asunut Suomessa, et kyllä Suomi on silleen mun koti ja täällä mä oon ja asun ja elän ja kaikkea, mut sit silleen aina osa sydämestä on Kolumbiassa.

Markus Suominen:01:02:55 – 01:03:04 Joo. Ja muistan lukeneeni jostain haastattelusta tai jostain, et myös sun sisar- Sisarus on adoptoitu Kolumbiasta?

Miguel Peltomaa:01:03:01 – 01:03:04 Kyllä.

Markus Suominen:01:03:04 – 01:03:08 Onks teillä perheellä jotain suhdetta Kolumbiaan, vai?

Miguel Peltomaa:01:03:04 – 01:03:35 No ei meillä nyt ihan hirveästi silleen oo, et kyllä me ollaan silleen jälkeenpäin, sitten kun ollaan oltu jotain teini-ikäisiä, niin käyty Kolumbiassa ja tavallaan semmosella juurimatkalla ollaan vähän käyty ehkä niillä alueilla ja niillä seuduilla, missä on sitten oma biologinen suku viihtynyt ehkä joskus ja tälleen. Mut ei tavallaan meillä oo semmoista päivittäistä suhdetta Kolumbiaan, et se vaan on ollut ehkä semmonen...

Markus Suominen:01:03:35 – 01:03:44 Ja vanhemmilla ei oo mitään... Et on ennen lapsien adoptoimista, niin ei ollut mitään suhdetta Kolumbiaan? Tarkoitan siis sitä, että onko siinä ollut jotain niin kuin...?

Miguel Peltomaa:01:03:44 – 01:04:11 Niin, no ei varmaan sellaista suhdetta. Et kyllä mun vanhemmat on matkustellut nuorena tosi paljon ja tyyliin käynyt just jossain Väli-Amerikassa tai jossain. Ne on kyllä niin vanhoja tarinoita, et mäkään en oikein tiedä. Mut joo, kyllä sen mä osaan sanoa kuitenkin, et porukat on ollut silleen tosi... Tietyllä tapaa silleen vähän kansainvälisiä, ehkä, tai jotain.

Markus Suominen:01:04:11 – 01:04:36 Mietin vaan sitä, et sulla on... Sä oot kahdessa eri asiassa hyvin vahvasti kahden kulttuurin välissä, niin koetko sä, et se on sulla enemmän semmonen "kala vedessä", et sä meet vähän kulttuurien välillä, vai onko se enemmän semmonen, mitä sä mietit ja mitä sä joudut aktiivisesti käsittelemään?

Miguel Peltomaa:01:04:36 – 01:04:42 No joo, toi on kyllä hyvä kysymys. No okei, nyt me mennään diipiksi.

Markus Suominen:01:04:36 – 01:04:42 Mennään, mennään.

Miguel Peltomaa:01:04:42 – 01:08:40 Nyt mennään diipiksi. Ei vaan, tota... No aloitetaan siitä, jotenkin ehkä tänä päivänä mä oon tosi sinut itteni kaa ja kannan itseni tosi ylpeydellä ja oon silleen tosi jotenkin iloinen siitä, kuka mä oon ja tiedäksä, hyvä päivä olla minä, ai että. Siis oonhan mä silleen ihan lapsesta asti tottakai pohtinut paljon sitä, et kun 2000-luvun alun Suomi on ollut aika semmoinen paikka, että tiekkö... Et sä ehkä Jyväskylässä, missä mä oon kasvanut ja viettänyt mun nuoruuden, niin et sä silloin ehkä nähnyt niin paljon silleen oman näköisiä tyyppejä. Ja ehkä oli just semmosta, et tunsi olevansa ehkä vähän erilainen. Tai ainakin mulla oli semmonen, et mä jotenkin... Mä ehkä pohjimmiltaan oon muutenkin aika ujo ihminen. Kaikkihan on aina silleen, et et sä oo mitenkään ujo ja ei susta uskoisi. Mutta kyllä mä oon nuorena ollut tosi tosi ujo ja semmoinen ja tänä päivänäkin jollain asteella. Mutta tota, niin silloin se on tuntunut tosi semmoselta kuumottavalta, et okei, joku katsoo vähän viipyilevästi tai pidempään, niin kyllä se sitten oli vähän semmonen epämukava fiilis. Mut ehkä isompana mä oon kuitenkin kokenut ton, et kun mä oon kuitenkin elänyt niin vahvasti ihan lapsesta lapsesta asti viittomakielisen maailman ja valtaväestön siinä välissä jotenkin. Ja sit niin kuin mä tosa vähän aikaa sit sanoinkin, et viittomakieli on kielen lisäksi myös kulttuuri. Et se on ehkä semmonen asia, mistä ei välttämättä... Et se ei välttämättä ekana tuu mieleen ihmisille, et sehän on kokonainen oma kulttuuri ja maailmansa ja tälleen, missä meillä on ihan tosi paljon omia tapoja ja kaikkia omat vitsit ja huumori ja meillä on omat tapahtumat ja... Tottakai viittomakielisilläkin on jotain omia merkkipäiviä, jotka on ihan virallisia, mutta et kuitenkin, et me juhlistetaan niitä erityisesti tottakai sitten, kun ne liittyy viittomakielisen yhteisön historiaan tai johonkin. Et silleen mä oon jotenkin kasvanut siinä välitilassa. Ja sit ehkä se pahin on ollut se... Tai pahin ja pahin, mut se mikä on ollut itselle se juttu, mikä on aiheuttanut eniten semmoista identiteettikriisii tai pohdiskeluu siitä omasta minäkuvasta, et tavallaan mä en ikinä tuntenut kuuluvani kumpaakaan yhteisöön täydellisesti. Et mä olin aina vähän osittain erilainen kuin muut. Et silleen valtavästössä, kuulevassa ympäristössä tottakai kun mä olin silleen huonokuuloinen. Mä oon syntynyt muuten melkein kuulevana ja sit mä oon menettänyt mun kuulon sitä mukaa mitä mä oon kasvanut. Mennään siihen kohta. Mutta sit mä oon aina ollut silleen, et okei, mä en ihan pääse näihin juttuihin mukaan tässä, kun ollaan vaikka kuulevien frendien kaa. Ja sit sama viittomakielisessä yhteisössä, et kuitenkin mulla oli vähän erilainen kokemus tai se tapa millä mä olin olemassa, koska mä olin myös siellä kuulevassa yhteisössä. Niin sit välillä mulla oli viittomakielisessäkin yhteisössä semmonen fiilis, et okei, mä en oo ihan varma, et onks tää mun paikka. Et mä tosi paljon hain sitä ja olin tosi pitkään silleen, et mä en oikein tiedä mikä mun paikka edes täällä maailmassa on. Toi on silleen ollut tosi semmonen iso juttu, mikä on leikannut läpi lapsuuden ja nuoruuden.

Markus Suominen:01:08:35 – 01:08:53 Ooks sä nykyään löytänyt sitä omaa paikkaa enemmän? Mietin, et ooks sä valinnut puolen niin sanotusti? Vai ooks sä nykyään vaan tyytyväisenä kala vedessä kuulevien ja viittovien maailmojen välissä?

Miguel Peltomaa:01:08:50 – 01:10:49 No joo. No kyllä mä oon nyt löytänyt sen oman paikan ja se ei varmaan vieläkään oo silleen kummassakaan maailmassa. Mut mä oon ehkä käynyt ne ajatukset ja ne kaikki fiilikset läpi. Ja löytänyt tavallaan- Tai jotenkin tajunnut sen, et okei, mun täytyy vaan löytää se oma paikka jostain tuolta itsestäni, mikä varmasti kaikille ihmisille loppujen lopus on. Mutta että jotenkin mä ehkä hyväksyin tavallaan sen, että mä en ehkä koe ikinä kuuluvani kumpaankaan yhteisöön ihan 100 prosenttisesti, et mun paikka on nyt tää tässä välissä. Ja ehkä mä käänsin sen silleen vahvuudeksi, et hei, mulla on aika siisti mesta, missä mä oon, et mä näen kumpaakin kulttuuria ja mä pystyn hyödyntää sitä vaikka nykypäivänä, kun mä teen just kaikkia viittomakielisiä juttuja tuolla. eËt mä vähän ymmärrän kumpaakin maailmaa ja osaa ehkä laittaa ne yhteen ja silleen sitä kautta pystyy esittelee ehkä sekä kuuleville ihmisille viittomakielestä jotain, viittomakielisestä kulttuurista, viittomakielisestä maailmasta jotain. Sit samalla tavalla viittomakieliselle yhteisölle mä pystyn ehkä esittelee jotain ilmiöitä, mitä tapahtuu taas sit valtaväestössä. Kuten vaikka, jos on joku hittibiisi tai joku tommonen, niin eihän viittomakieliset välttämättä oo mitenkään hereillä, et tää on nyt tosi iso biisi tai et tää on nyt tosi iso juttu. Niin jos mä otan sen mun sisältöihin mukaan tai teen siitä jotain omaa versiota, niin sit ehkä viittomakielisetkin pääsee sitä kautta siihen mukaan siihen meininkiin. Et "Aa, okei, tää on joku juttu mistä ihmiset puhuu just nyt" ja tälleen. Et musta se on ollut aika siistiä et mä pystyn ehkä vähän rakentaa siltaakin.

Markus Suominen:01:10:45 – 01:10:49 Sä oot siis kulttuuritulkki.

Miguel Peltomaa:01:10:49 – 01:10:54 No en mä tiedä, vois ehkä sanoa silleen.

Markus Suominen:01:10:49 – 01:11:03 Tulkaat kulttuurien välillä, siis kuulevien ja viittovien välillä nimenomaan näitä kulttuurieroja ja semmosia, mitä ei välttämättä toinen puoli niin hirveästi ajattele.

Miguel Peltomaa:01:11:03 – 01:11:05 Jep, joo.

Markus Suominen:01:11:03 – 01:11:05 Siistiä.

Miguel Peltomaa:01:11:05 – 01:11:12 Kyllä joo, aikalailla. En mä just aktiivisesti ajattele tota, mut kyllä siinä on jonkin verran totakin.

Markus Suominen:01:11:12 – 01:11:26 Miten... Ehkä semmonen kysymys, johon ei tarvii vastata, jos et halua, mutta siis miten sä oot menettänyt kuulos? Onks se ihan ollut joku degeneratiivinen sairaus, vai?

Miguel Peltomaa:01:11:22 – 01:12:20 Mä oon siis tosi avoin tosta. Mulla on etenevä kuulovamma ollut itsellä. Et mä oon syntynyt melkein kuulevana ja siksi mä itseasiassa puhunut näin hyvin, kun mä oon oppinut puhumaan tavallaan ennen kuin mun kuulo on ollut niin huono, että puheen oppiminen olis ollut vaikka vähän haasteellisempaa. Ja se hämää tosi paljon ihmisiä, et todellisuudessahan mä kuulen tosi paljon vähemmän, mitä mä annan ymmärtää tälleen ensikohtaamisella. Et kun just puhetaito on niin hyvä. Mutta tota... Ei tavallaan tiietä ihan tarkkaa syytä sille, koska adoptio ja kaikki toi on siellä taustalla, mutta tota... Joo, kuulo on lähtenyt sitä mukaan, mitä on vuosia tullut lisää. Tässä ollaan, tässä ollaan ja ihan tyytyväisenä.

Markus Suominen:01:12:20 – 01:12:24 Ja sisäkorvaistutteen sä oot saanut jossain kohtaa?

Miguel Peltomaa:01:12:24 – 01:12:46 Joo. Tosiaan mulla oli lapsena ihan perinteiset kuulolaitteet vaan pelkästään käytössä. Sit, olinkohan mä tyyliin joku 11- 12, niin mä sain sit sisäkorvaistutteen ja sitä kautta kuuloa vähän takas, mutta eihän tää nyt oo mikään semmonen juttu mikä korjaa mun kuulon, vaan tää on vaan apuväline enemmän.

Markus Suominen:01:12:46 – 01:13:09 Onks noissa, ootko sä huomannut, tuleeko kehitystä? Niin kun apuvälineissä? Et jos mietitään just et mitä vanhemmat tommoset perinteiset kuululaitteet on ollut versus alkupään sisäkorvaistutteet versus nykyaikaiset sisäkorvaistutteet, niin varmaan kehitystä on aika paljon?

Miguel Peltomaa:01:13:03 – 01:14:42 Joo ja onneksi. Siis oikeesti onneksi on ollut ihan sikana kehitystä, koska... Mä just muistan, et kuulolaitteetkin on ollut silleen vähän isompia, ehkä. No en mä nyt meinaa mitään torvea, mitä ängetään korvaan, mutta siis silleen, et ne on ollut paljon ehkä vähemmän tehokkaita ja tälleen. Nykyään mä pystyn säätää mun puhelimen kautta mun kuulolaitteet, mikä tuntuu vieläkin silleen luksukselta. Ja mähän en tarvii vaikka kuulokkeita ollenkaan, et mähän saan, vähän niin kuin mulla on koko ajan korvissa airpodit. Mä pystyn kuuntelee musat, podit, kaikki suoraan tosta. Kattoo leffaa ja tälleen. Mä pystyn päättää mitä mä haluan kuulla. Mä pystyn päättää, et haluanko mä et mä blokkaan sut, et mä kuulen pelkästään mun puhelimen vai haluunks mä blokata mun puhelimen ja tälleen. Tuolla on tosi paljon kuunteluasetuksia, et aina kun mä meen keikoille tai esiintyy itse tai jotain, niin sit mulla on tehty erikseen sitä varten kuunteluasetukset, missä on korostettu vaikka just puhetaajuuksien lisäksi muitakin taajuuksia, et tulee se musa sinne läpi. Noilla pystyy kikkailee nykyään niin paljon, et toi on vaan ollut blessaus, et tekniikka on mennyt eteenpäin. Kun on nähnyt myös sen ajan, et sulla on ollut, vähän niin kuin TV-kanavien kasa, et sulla on ne kaksi TV-kanavaa, mitä sä oot voinut katsoa. YLE ykkönen ja YLE kakkonen ja molemmista tulee, toisesta tulee ajankohtaisohjelmaa ja toisesta uutiset. Niin, et silleen. Mut joo, se on ollut kyllä siistiä.

Markus Suominen:01:14:42 – 01:14:50 Maailman parhaat vastamelukuulokkeet. Pistät vaan maailman pois päältä ja podin pyörimään, niin ei kuulu mitään.

Miguel Peltomaa:01:14:47 – 01:15:02 Se on kyllä ollut, et siitä mä oon silleen, että jos joku asia tässä kuulo- jutussa on hyvää, niin toi. Ei tarvii kyllä yhtään miettiä sen enempää noita.

Markus Suominen:01:14:59 – 01:15:04 Niin ja tietysti tää vanha klassikko, että jos ei jaksa kuunnella jotain, niin klik.

Miguel Peltomaa:01:15:04 – 01:15:06 Joo, joo.

Markus Suominen:01:15:04 – 01:15:06 Korvat pois päältä.

Miguel Peltomaa:01:15:06 – 01:15:17 Joo, todellakin. En ehkä nykyään käytä enää, mutta joskus tullu muutaman kerran kokeiltua toikin kikka, huonolla menestyksellä tietenkin.

Markus Suominen:01:15:17 – 01:15:37 Mut sä sanoit tossa kanssa, et kuurojen kulttuurissa ja kuurojen maailmassa on paljon omia juttuja, omaa huumoria, omia tapahtumia sun muuta, niin onko sulla jotain esimerkkejä, mitä sä voit kertoa sieltä? Jotain semmoista, mikä saattaisi valtaväestöä hämmentää tai ilahduttaa tai...?

Miguel Peltomaa:01:15:37 – 01:16:43 No tää on ehkä semmoinen, minkä kaa mä oon itse joutunut tosi paljon muistuttaa itseeni, mut siis viittomakieliseen kulttuuriin kuuluu se, et me ollaan tosi suoria. Yleensä ehkä ihmisillä- Siis mäkin oon tajunnut tän vasta silleen melkeen aikuisiällä, mut siis et ihmiset yleensä sanoo asioita vähän hienotunteisemmin. Et me saatetaan läväyttää jotain, mikä voisi kuulostaa ihan silleen jossain määrin semmoselta, et okei, aika suoraan sanottu, wow. Hitsi kun mä en keksi nyt mitään yhtä yksittäistä esimerkkiä, mutta... Joo, me ollaan tosi suoria. Ja sitten välillä on just tullut se ongelma itsellekin, että sit sanonut välillä liian suoraan jotenkin jotain. Tai mielestä silleen hei, että ei tää nyt ollut niin pahasti sanottu, mut sit toiselle on saattanut tulla vähän silleen "Aa, onks se nyt tota mieltä?" -tyyppinen.

Markus Suominen:01:16:40 – 01:16:43 Mistäköhän se johtuu?

Miguel Peltomaa:01:16:43 – 01:16:45 En mä tiedä. Mä oon kyllä miettinyt tätä itekin.

Markus Suominen:01:16:45 – 01:16:54 Onko siinä joku ero, että miten viittomakieli rakentuu, että onks ehkä puhutussa kielessä, onko siinä enemmän sanavalintoja?

Miguel Peltomaa:01:16:54 – 01:17:01 No en mä usko, et se siitäkään on kiinni, että en kyllä osaa sanoa.

Markus Suominen:01:17:01 – 01:17:03 Mielenkiintoinen, mielenkiintoinen.

Miguel Peltomaa:01:17:03 – 01:17:50 Joo, toi on kyllä mielenkiintoinen. Ja sit tottakai meillä on kaikkia hauskoja tapoja, miten vaikka viittomakielinen kulttuuri näkyy omassa elämässä. Ihmisethän huutelee tosi paljon toisilleen, vaikka et jos asutaan samassa asunnossa ja huudellaan huoneesta toiseen, tai näin mä oon sen ainakin ymmärtänyt, että jotkut ihmiset tekee. Niin mullahan ei oo semmosta mahdollisuutta. En mä kuule jos mua huudetaan toisesta huoneesta, niin sit mä ehkä saatan vaikka räpsyttää valoja, jos mä haluan toisen ihmisen huomion toisesta huoneesta tai samassakin huoneessa, koska jos toinen viittomakielinen tyyppi on vaikka selin mua kohtaan, niin enhän mä voi mitenkään saada sen huomiota, muuta kuin kävelemällä sen luokse tai tekemällä jotain, heittämällä jonkun pyyhkeen tai jotain sitä kohti.

Markus Suominen:01:17:50 – 01:17:56 Kai sulla on himassa älyvalot? Sillai, et sä voit puhelimesta pistää päälle, pois päälle, pois.

Miguel Peltomaa:01:17:52 – 01:17:58 Ei itseasiassa oo, et mun pitää vielä kävellä katkaiseminen luokse.

Markus Suominen:01:17:58 – 01:18:04 Siinä on seuraava hankinta, älyvalot, niin sit sä voit vaan makoilla sängyssä.

Miguel Peltomaa:01:18:04 – 01:18:09 Joo, joo. Toi oli itseasiassa hyvä idea. Mä lähden nyt himaan tästä silleen, et hei...

Markus Suominen:01:18:09 – 01:18:15 Ikean kautta, sieltä älyvalot mukaan.

Miguel Peltomaa:01:18:09 – 01:18:15 Just näin. Joo.

Markus Suominen:01:18:09 – 01:18:31 Miten viittomakieli... Mä jäin miettimään vielä sitä, että viittomakielellä kommunikoidaan usein suoraan tai viittomakieliset kommunikoi suoraan. Niin onko jotain semmosia asioita, mitä viittomakielellä voi kommunikoida, mitä puhutulla kielellä sit taas ei oikein voi kommunikoida?

Miguel Peltomaa:01:18:31 – 01:18:35 Niinku yleisesti?

Markus Suominen:01:18:31 – 01:18:47 Yleisesti. Tarkoitan, et onks viittomakielessä jotain semmosia hienouksia tai semmosia jotain uniikkeja asioita, mitä sä toivoisit, että löytyisi myös puhekielestä jollain tavalla?

Miguel Peltomaa:01:18:43 – 01:20:09 No onhan siinä tosi paljon semmosta, et sä voit ihan mikroilmeillä muuttaa viestin merkitystä. Tottakai puhutuissakin kielissä ja nyt kun mekin jutellaan, niin kyllähän me varmasti luetaan toistemme ilmeitä koko ajan ja fiiliksiä, mutta ei se oo kuitenkaan sama asia. Se on jotenkin tosi mielenkiintoista miten viittomakielellä sä pystyt niin pienillä käden liikkeen muutoksilla ja sillä, miten sä- Et viittoma saattaa olla sama, käsimuoto saattaa olla sama, mut se, et kuinka nopeasti sä liikutat sun kättä ja kuinka nopeasti sä pysäytät sen liikkeen saattaa muuttaa sitä sävyä. Noi on semmosia asioita, et mä en ehkä... Et se pitää ehkä kokea itse, et sitä silleen pystyy täysin ymmärtää. Mut se on mun mielestä semmonen juttu, mitä ei ehkä samalla tavalla löydy puhutuissa kielissä. Ehkä vastaavin voisi olla äänensävyt. Mehän koko ajan käytetään tosi paljon äänensävyjä, kun me halutaan vaikka sanoa vitsikkäästi jotain tai sarkastisesti, niin sitten äänensävy on ehkä se lähin vastaavuus tohon. Mut esim mä oon jotenkin, mä koen, et mä oon aika huono silleen äänensävyissä loppujen lopuksi. Että silleen näkyy just tää mun kaksikielisyys, että...

Markus Suominen:01:20:05 – 01:20:18 En oo kyllä samaa mietlä. En oo samaa mieltä. Siis sun puhetyyli ja sun rytmitys ja äänensävy ja ylipäätänsä äänenkäyttö on ihan siis todella hyvää.

Miguel Peltomaa:01:20:18 – 01:20:59 Kiitos, kiitos. Ihana kuulla, että se on näin. Mut jotenkin mä oon itse aina ajatellut, että mä oon jotenkin silleen pohjimmiltaan tosi surkee vaikka kertoo vitsejä silleen. Et jos mä haluan käyttää jotenkin äänensävyä erityisesti. Mut tää voi tietenkin olla joku tämmönen ihan vaan mun oma ajatus, et mä ite ajattelen, et ei vitsi, toi ei onnistu mult yhtään. Mutta joo, nää on näitä. Et just puhuin siitä, et mä oon kuitenkin tosi paljon silleen pohdiskellut sitä omaa identiteettiä ja sitä suhdetta kahteen eri kulttuuriin ja kaikkeen, niin esim tää on tosi hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea mä oon sit käynyt välillä läpi.

Markus Suominen:01:20:55 – 01:21:11 Entäs toiseen suuntaan, kun sä nyt oot tää silta ja kulttuuritulkki tässä, niin onko sit taas puhutussa kielessä jotain semmosia uniikkeja aspekteja, mitä välttämättä viittomakieli ei pysty tuomaan ihan niin vahvasti esiin?

Miguel Peltomaa:01:21:11 – 01:21:17 On joo. No varmaan sit niinkun...

Markus Suominen:01:21:17 – 01:21:28 Onks esimerkiksi semmosta tilannetta, et sä viitot jonkun kanssa ja sit sulle tulee vaan semmonen, et voi helvetti kun mä haluaisin sanoa tän asian sulle.

Miguel Peltomaa:01:21:24 – 01:22:13 Ei varmaan semmosta tuu. Et kyllä mä silleen... Mut ehkä just vaikka, et mulla saattaa olla välillä joku hyvä läppä mielessä joka ei vaan siis toimi viittomakielellä. Et se ei vaan toimi. Tai et tosi paljonhan on kaikkia semmosia, et sun täytyy tavallaan tietää jotenkin konteksti tai joku meemi mikä on siellä taustalla tai jotain, näitähän on tosi paljon tämmösiä. Niin sit semmoset ei välttämättä ehkä silleen toimi. Ja mä oon aina semmonen, et mä tykkään laittaa meemejä, Tiktokeja mun kavereille ja olla silleen "hehehe tää oli hauska" ja tälleen, niin ehkä... Niin. No joo, et ehkä jossain tommosissa kohtia tulee.

Markus Suominen:01:22:08 – 01:22:26 Et tommoset niin kuin... No, äänikonteksti jää uupumaan. Et joku just musiikki tai joku hyvä soundbite jostain tai joku vastaava tämmönen.

Miguel Peltomaa:01:22:21 – 01:23:18 Joo ja siis ehkä konkreettisin on, et mähän oon siis itse tosi paljon TikTokissa, ehkä vähän liikaakin, pitäis välillä poistua sieltä, mutta et TikTokistahan tulee tosi paljon kaikkia soundeja, mis on joku silleen "en ole kokemusasiantuntija" ja mitä kaikkia näitä nyt onkaan, siis ihan valtava määrä. Ja sit mä oon ainakin se tyyppi, joka heittelee näitä ihan superpaljon. Sit välillä tulee semmosia tilanteita, kun viittomakieliset ei välttämättä koe TikTokia niin omaksi sovellukseks, koska se pohjautuu ääneen. Se on se koko sovelluksen pointti, niin ethän sä saa siitä mitenkään samalla tavalla irti, jos sä et tiedä jotain tiettyä biisiä tai jotain pelkästään auditiivisessa muodossa. Niin ehkä tommoset on silleen, et mulle tulee sit joku tämöönen TikTokiin liittyvä läppä, minkä mä oon nähnyt siellä ja sit mä haluaisin heittää sen ja sit se ei aukeekkaan.

Markus Suominen:01:23:18 – 01:23:22 Niin, sitä ei... Hyvin ymmärrettävää.

Miguel Peltomaa:01:23:22 – 01:23:26 Joo, kyllä.

Markus Suominen:01:23:22 – 01:23:35 Onks... Taas, tää on mun pohdintaa. Mä mietin, et eiks somet, niin mä jotenkin näkisin, et ne on kyllä parantanut saavutettavuutta aika paljon.

Miguel Peltomaa:01:23:35 – 01:23:38 On joo.

Markus Suominen:01:23:35 – 01:23:50 Niissä kuitenkin tosi paljon käytetään tekstityksiä ja käytetään tekstiä ylipäätänsä ja grafiikkaa ja kuvauksia ja kaikkea muuta tämmöstä. Eiks se aika saavutettavaa kuitenkin oo?

Miguel Peltomaa:01:23:50 – 01:24:28 No kyllä ollaan menty tosi paljon eteenpäin ja just se, et miten me voidaan jakaa tietoa, et somehan on siitä tavallaan hyvä. Paljonhan siis puhutaan siitä, et some on myös- Somessa on omat haittapuolensa tottakai ja mä olen ihan samaa mieltä, että onhan siinä tosi paljon semmosia juttuja, mitä ehkä voisi parantaa tai mitkä ei ole ehkä niin silleen fresh, mutta tota... Kyllä ainakin toi, et viittomakieliset ehkä pystyy kertomaan omia kokemuksii, jakaa sitä omaa tietoa. Tänkin varmaan jakson näkee silleen todennäköisemmin jostain somekanavasta tai jonkun pätkän tästä jaksosta.

Markus Suominen:01:24:28 – 01:24:39 Se pitää sanoa, et pätkiä ei näe, koska mä oon irtisanonut itseni lyhyenformaatin kontsasta kokonaan, et mä en postaa klippejä.

Miguel Peltomaa:01:24:36 – 01:24:42 Et sä vedät silleen klassisella meiningillä?

Markus Suominen:01:24:39 – 01:24:44 Vedän klassisella meiningillä, mä haluan ruokkia ihmisten keskittymiskykyä sen sijaan mä syön sitä.

Miguel Peltomaa:01:24:44 – 01:25:52 Mahtavaa, loistavaa. Mut siis niin, varmaan joku tommonen on kyllä silleen parantanut sitä tosi paljon. Et semmosta representaatiota ennen kaikkea, et erilaisia ihmisiä pääsee näkymään tosi helposti. Ihan vaan silleen, et selaa TikTokia, selaa IG reelsejä, et sieltähän tulee sit vastaan kaikennäköistä. Itsellekin uutta ja mielenkiintoista. Ja ylipäätänsä se, että onhan kaikki editoiminen ja kuvaaminen. Meillähän on puhelimet koko ajan kädessä, kaikille liimattuna suurinpiirtein käteen. Ja ihmisillä ehkä tyyliin joku editointikin alkaa olee varsinkin nuorempien kanssa aika semmoinen perustaito, et jokainen osaa vähän editoida. Tottakai voi olla myös siitä huolimatta siinä silleen tosi tosi taitava ja kaikki ei välttämättä ole, mutta et kyllä nyt jokainen on varmasti nuoremmista ihmisistä jonkin verran editoinut jotain. Joko sit laittanut sen johonkin tai sit näin. Niin tota, kyllä mä luulen et siinä sit samalla tulee kaikki tekstittämiset ja kaikki tommoset luonnollisemmaksi osaksi.

Markus Suominen:01:25:52 – 01:26:20 Niin ja muutenkin, jos teknologiaa miettii laajempana, niin sehän parantaa varmasti kommunikointia kuulovammaisten parissa ihan älyttömästi. Et jos sulla on esimerkiksi vaikka videopuhelu. Taas semmonen, mikä on mun mielestä semmonen- En mä soita ikinä mun frendeille videopuhelua, koska mä en tykkää siitä, mut varmasti jos sä oot viittomakielinen, niin kun sä soitat videopuhelua ja viitot videossa, niin ihan eri juttu taas.

Miguel Peltomaa:01:26:17 – 01:27:26 Siis ihan mahtava juttu. Et voi jutella myös viittomakielellä puhelimessa. Puhelimessa puhuminen on ainakin itselle ollut semmoinen juttu, et mä en oo siis ennen kun mä sain nää mun Bluetooth-systeemit näihin mun kuulolaitteisiin, niin en mä ois sitä pystynyt tekee. Tai et mä puhuin tosi lyhyitä puheluita ja sit aina sen jälkeen laitoin viestejä perään, et hei, et mitä sä oikeastaan sanoitkaan, et mä en saanutkaan selvää mitään tosta äskeisestä puhelusta. Et silleen kyllä joo. Mut mä en tavallaan aattele ehkä päivittäin tämmöstä teknologian kehittymistä, et se on kuitenkin ollut sit niin pitkään jo semmonen kiinteä osa sitä arkea. Et esim noi videopuhelut, niin muistan kyllä kun ne tuli, mut en mä enää oo silleen, et hei wau, mä pystyn soittaa videopuheluita. Tavallaan siinä mielessä on hyvä, et tuleekin tommosia mun mielestä. Et jostain mikä ei oo ennen ollut mahdollista, niin tulee uusi normi. Et sehän vaan kertoo siitä, et ollaan menty eteenpäin taas. Joo.

Markus Suominen:01:27:20 – 01:27:40 Mitäs sä sit... En tiedä jaksaako kukaan kuunnella enää tekoälyaiheesta mitään, mutta näetkö sä... Nääks sä tekoälyn roolin millaisenaan viittomakielen tulevaisuudessa?

Miguel Peltomaa:01:27:34 – 01:28:28 Joo, kyl mä nään. Tottakai tekoälykeskustelu on aina vähän silleen, et siinä on tosi monia näkökulmia miltä kantilta sitä voi katsoa, mut sillähän voi siis tehdä myös paljon hyvää. Vaikka siinä on omat riskinsä mistä nyt varmaan on uutisia ja yleensä ihmiset puhuu. Mutta tota, kyllä mä näen, että tekoälyn avulla voidaan kehittää tosi paljon parempia vaikka kääntäjiä tai siis mä haaveilen itse semmosesta, että mä voisin viittoa videolle ja sit tekoälyn kautta se pystytään kääntää reaaliajassa kirjoitetuksi tekstiksi tai vielä parempi, et puheelle. Et kyllä mä näen, et siellä on mahdollisuuksia ja mitä nyt on silleen mielenkiintoista itsekin vähän tutkiskellut, niin kyllä niitä on vissiin jonkin verran kehitteillä kaikennäköisiä.

Markus Suominen:01:28:28 – 01:28:32 Varmasti on tulossa kyllä.

Miguel Peltomaa:01:28:28 – 01:28:36 Joo, että jään istumaan ja odottamaan, että milloin tulee ekat, niin pääsee vähän testaa.

Markus Suominen:01:28:32 – 01:28:43 Se voi olla, että saa vielä hetken odotella, kun ei ne oikein tota kirjoitettua kieltäkään haltsaa ihan niin hirveän hyvin.

Miguel Peltomaa:01:28:39 – 01:28:48 Just näin. Jep. Mutta kyllä mä näen, et siinä pystyy tekee kaikkea tämmöistä. Katotaan sit vaikka 40 vuoden päästä.

Markus Suominen:01:28:48 – 01:28:53 No sit kun sä 40 vuoden päästä tuut uudestaan vieraaksi, niin puhutaan sitten.

Miguel Peltomaa:01:28:51 – 01:28:53 Joo, just näin. Just näin.

Markus Suominen:01:28:53 – 01:29:02 Mitäs, miltä sun tulevaisuus näyttää? Onko sulla jotain semmoista, mitä sä vielä haluat tehdä? Jotain uusia ideoita tai prokkiksia?

Miguel Peltomaa:01:29:02 – 01:30:58 No, vitsi. On kyllä tosi paljonkin. Et jossain vaiheessa mulla oli semmoinen fiilis, että oliko tää nyt tässä, nyt on kyllä tehty kaikki pikkupojan haaveet todeksi ja se on ollut tosi hieno tunne tajua, et hei vitsi, mä oon alle 30 ja mä oon päässyt kokemaan ja näkemään ihan valtavasti ja saanut ihan valtavasti upeita mahdollisuuksia ja tehnyt niistä muistoaja mitä pystyy sit kiikkutuolissa miettii ja palaa niihin hetkiin. Esim toi Ruissi viime vuonna oli semmonen, et mä vieläkin tänä päivänä, itseasiassa just tossa matkalla tänne Helsingistä, niin kun tulin niin mietin, et niin hei, siitäkin on kohta vuosi. Olipa hienoa et pääsi teekee ton ja näin. Mut kyllä mulla on tosi paljon kaikkea, et mä haluan edelleen rakentaa saavutettavuutta nimenomaan suomalaisella tapahtuma- ja musiikkikentällä. Mä haaveilen sitä, et meillä olis Suomen isoimmilla festareilla vakiona se, että siellä on viittomakieliartistit viittomassa kaikki esitykset ja kaikkea tollasta. Kaikkia semmosia pieniä isoja haaveita on. Tottakai toi some on semmonen mikä edelleen jaksaa innostaa. Et kyl mä siellä haluan edelleen tehdä sisältöä ja kehittää sitä ja jotenkin saada vielä isomman joukon silmille noi mun jutut. Ja tottakai arvostaa tosi paljon jo nyt, et on tosi paljon ihmisiä ja tyyppejä, joita kiinnostaa ja jotka seuraa mun ihan päivittäisiä juttuja tuolla somessa. Et se on tosi iso lahja. Mutta tottakai tälleen kunnianhimoisena tai tämmöisenä tavoitteellisuuteen taipuvana tyyppinä, niin ehkä sitä sitten tietenkin haluaa jotenkin edetä siinäkin hommassa.

Markus Suominen:01:30:58 – 01:31:01 Enemmän ja isompaa.

Miguel Peltomaa:01:30:58 – 01:31:25 Joo, enemmän ja isompaa. Mut sit samaan aikaan mä yritän just miettiä, että hei, et pitää just nauttia tästä hetkestä ja siitä mitä nytten tekee ja tota... Niin, nauttii vaan tästä hetkestä ja muistaa silleen justiinsa, et hyvä ruoka on aina hyvää ja kivat kävelylenkit on aina ihania aamusin tai iltaisin ja ihan vaan elää tässä hetkessä myös.

Markus Suominen:01:31:21 – 01:31:39 Onks sulla tällä hetkellä joku semmonen sun ultimate goal tällä hetkellä, et sä haluat päästä tämän artistin kanssa esiintymään tai et sä haluat päästä näille festareille esiintymään tai...?

Miguel Peltomaa:01:31:39 – 01:32:14 Joo. No kyllä toi Ruissi oli semmonen tosi hieno juttu. Et se oli varmaan semmonen, et en mä edes uskaltanut haaveilla, että semmonen on mahdollista. Mut on mulla varmasti tosi pitkä lista artisteista, kenen kaa mä vielä haluaisin viittoa ja mä haaveilisin et mä pääsisin silleen olee viittomakielenartisti jollain kiertueella. Vaikka silleen, et mä olisin jokaisella kiertueen- Jonkun artistin kiertueen stopilla viittomassa vaikka ne keikat ja tälleen. Onhan noita tommosia, niitä kohti.

Markus Suominen:01:32:14 – 01:32:16 Kaikennäköisiä ideoita.

Miguel Peltomaa:01:32:14 – 01:32:16 Joo.

Markus Suominen:01:32:16 – 01:32:18 Siis sun täytyy tulla Tuskaan joskus viittomaan.

Miguel Peltomaa:01:32:18 – 01:32:48 Siis se olis ihan sairasta. Mä oon miettinyt, et mä oon viittonut poppia tosi paljon, mut siis hevin tai metallin viittominen olis kyllä ihan sairasta. Mä siis itsekin jonkin verran, silloin kun mä käyn sportilla, niin kuuntelen silleen vähän raskaampaa musaa. Kaikki aina jaksaa yllättyä tästä, et Miguel, sä? Mut siis joo, kyl löytyy toi pieni semmonen metal head omastakin puolesta, niin se olis ihan sairaan siistiä viittoo joku semmonen.

Markus Suominen:01:32:44 – 01:32:51 Niin, siellä olis ainakin- Siellä olis mielenkiintoisia sanotuksia mitä vois ainakin viittoa.

Miguel Peltomaa:01:32:48 – 01:32:54 Joo, ne olis kyl varmaan mielenkiintoisia.

Markus Suominen:01:32:51 – 01:32:59 Jotain Staminaa tai Mokomaa esimerkiksi. Pystyisitkö sä periaatteessa esittää englanninkielistä?

Miguel Peltomaa:01:32:54 – 01:33:06 Pystyy, joo. Tottakai siinä on sit omat juttunsa, mut silleen ihan ehdottomasti, ehdottomasti.

Markus Suominen:01:33:03 – 01:33:08 No ei muuta kun Tuskaan viittomaan. Se ois kyllä kova.

Miguel Peltomaa:01:33:08 – 01:33:12 Se olis kyllä, se olis hienoa.

Markus Suominen:01:33:08 – 01:33:31 Onks sulla vielä jotain final closing notes? Jotain mitä haluat sekä kuuleville että viittomakielisille? Semmosen mä haluan vielä antaa sulle mahdollisuuden, et sä voit viittoa ihan vaan viittomakieliset terveiset, jos joku viittomakielinen haluu. Mut tota, onko sulla jotain final notes?

Miguel Peltomaa:01:33:24 – 01:33:49 Ei vitsi, mä oon näissä aina niin huono, mutta... No ehkä se, mitä mä sanon itselleni ja tosi monille ihmisille mun ympärillä, että olkaa rohkeasti ketä te ootte ja uskokaa itseenne ja uskaltakaa haaveilla ja unelmoida.

Markus Suominen:01:33:49 – 01:33:50 Selväisesti se on kantanut aika pitkälle.

Miguel Peltomaa:01:33:50 – 01:33:58 Joo. Ehkä, ehkä joo.

Markus Suominen:01:33:50 – 01:34:10 Siis todella iso kiitos, että tulit vieraaksi. Tää oli mielekäs ja mielenkiintoinen keskustelu, yhtä hymyä oikeastaan koko sen ajan kun tässä on ollut. Niin kiitos ja hyvää Ruissia.

Miguel Peltomaa:01:34:06 – 01:34:20 Kiitos ja tota, en mä tiedä, mä oon siis tosi iloinen, että mä pääsin tänne vieraaksi ja toivottavasti kuulijatkin ootte nauttinut tästä jaksosta. Ehkä nähdään ja palataan jossain.

Markus Suominen:01:34:18 – 01:34:27 Ja semmonen palaute, et jos tää on sun ensimmäinen pidempi puhuttu kontsa, niin kaksi peukkua.

Miguel Peltomaa:01:34:20 – 01:34:27 Yay!